Kulttuuri- ja viestintätutkijana Jürgen Bolten käsittelee kysymyksiä siitä, mitä kulttuureiksi oikeastaan määritellään ja miten niitä voidaan kuvata. Hänen käsitteensä sumeista kulttuureista puoltaa avointa, moniarvoista kulttuurikäsitystä, jossa kulttuuriset tilat käsitetään dynaamisina verkostorakenteina. Lotfi Zadehin sumeaa logiikkaa mukaillen sumea viittaa tiloihin, jotka jäävät epäselviksi ja siten loogisesti moniarvoisiksi (ks. Bolten 2011, 2).
Kaksiarvoisesta kulttuurin käsitteestä moniarvoiseen kulttuurin käsitteeseen
Ensimmäisen modernin ajan kaksiarvoinen käsitys kulttuurista perustui ajatukseen, jonka mukaan kukin kansakunta muodosti oman homogeenisen ryhmänsä ja sitä oli siten pidettävä itsenäisenä. Tämän mukaan kulttuuriset rajat kulkivat synkronisesti maantieteellisten rajojen kanssa, ja omaa kollektiivista identiteettiä voitiin rakentaa erityisesti rajautumalla vieraaseen. Tässä binäärisessä logiikassa sellaiset tekijät kuin uskonto, etnisyys tai kieli voitiin tulkita kulttuurisiksi. Sosiologi Ulrich Beck rinnastaa tämän tulkinnan kuvaan säiliöstä (ks. Bolten 2013, 2).
Verkosto
Globalisaation myötä tämä määritelmä menetti kuitenkin yhä enemmän todellisuusvaatimuksensa. Kontti korvattiin mielikuvalla kulttuurienvälisestä verkostosta, joka Boltenin mukaan on kulttuurin moniarvoisen käsitteen ainutlaatuinen myyntivaltti. Boltenin määritelmässä on kyse näkökulman muutoksesta, jossa kulttuurien väliset suhteet esitetään vastavuoroisina sen sijaan, että korostettaisiin eroja. Näin ollen jokainen yksilö on samaan aikaan eri kollektiivien jäsen, mikä tarkoittaa, että ei ole enää mahdollista tehdä yleistyksiä, vaan on pikemminkin puhuttava suhteellisista kuulumisasteista. Tämä pätee sekä kulttuurien välisellä että kulttuurien sisäisellä tasolla. Näin ollen sumeat kulttuurit ovat jatkuvien rakenteellisten muutosprosessien kohteena, ja niitä voidaan kuvata vain avoimiksi ja heterogeenisiksi (ks. Bolten 2011, 2-4).
On korostettava, että Boltenin kulttuurin käsite ei korvaa ensimmäistä, vaan sisältää sen. Moniarvoisessa „sekä/ja“-ajattelussa kaksiarvoinen „joko/tai“-ajattelu on siten integroitu. Tätä suhdetta voidaan verrata daoistiseen yiniin ja yangiin, jotka olisivat mahdottomia ajatella ilman toista (ks. Bolten 2011, 2). On kiistanalaista, voidaanko moniarvoinen kulttuurin käsite liittää toiseen moderniteettiin vai toimiiko se moderniteettien välivaiheena (vrt. Bolten 2013, 2).
Zoomaaminen
Kulttuurin moniarvoisen käsitteen ongelmana on, että sen monimutkaisuus soveltamisessa voi johtaa nopeasti analyyttiseen orientaatiokatkokseen. Tämän estämiseksi Bolten suosittelee zoomaamaan ensin konkreettisen kulttuurisen toimintakentän mikrotasolle, ennen kuin zoomataan makrotasolle rakenteellisten olosuhteiden tasolle. Vaihtamalla toistuvasti näiden kahden näkökulman välillä voitaisiin vähentää yleistämisen vaaraa, koska havainnot asetettaisiin jo alusta alkaen suhteelliseen suhteeseen. Mikronäkökulmasta kaikki näyttäytyykin yleensä paljon heterogeenisemmalta kuin makronäkökulmasta (vrt. Bolten 2013, 3). Boltenin Sandbergin malli toimii lisäkuvana kulttuurin rakenteellis-prosessuaalisesta luonteesta.
Kirjallisuus
Bolten, Jürgen (2014): Fuzzy Sandberg – oder: (Wie) lassen sich Kulturen beschreiben? http://iwk-jena.uni-jena.de/wp-content/uploads/2019/03/2014_Fuzzy_Sandberg.pdf [12.03.2020].
Bolten, Jürgen (2013): Fuzzy Cultures: Consequences of an open and multi-valued concept of culture for conceptualisations of intercultural personnel development measures. http://iwk-jena.uni-jena.de/wp-content/uploads/2019/03/Bolten_2013_Fuzzy_Cultures.pdf [12.03.2020].
Bolten, Jürgen: Fuzzyiness and Multivalency (2011): „Intercultural Competence“ against the Background of an Open Concept of Culture. http://iwk-jena.uni-jena.de/wp-content/uploads/2019/03/2011_Unschaerfe_Mehrwertigkeit_Ik-Kompetenz_fuzzy.pdf [12.03.2020].
Bolten, Jürgen (2010): Fuzzy Diversity‘ as the Basis of Intercultural Dialogue Skills. http://iwk-jena.uni-jena.de/wp-content/uploads/2019/03/2010_FuzzyDiversity_EWE_Auernheimer.pdf [04.03.2020].