Sukupuolen dramatisoiminen ja sen dramatisoimisen poistaminen

Sukupuolinäkökulmaisessa käyttäytymisessä ja viestinnässä on usein ongelmana se, että toisaalta sosiaalisesti rakentunut sukupuolen kategoria pitäisi purkaa, jotta ihmisten yksilöllisyyttä voitaisiin tukea. Toisaalta sukupuolta on kuitenkin usein käsiteltävä ensin, jotta sosiaaliset erot selkiytyisivät. Jotta tätä ambivalenssia voitaisiin käsitellä asianmukaisesti, on löydettävä tasapaino sukupuolen dramatisoinnin ja sen purkamisen välille.

Dramatisointi

Dramatisoinnissa sukupuolinäkökohtia korostetaan nimenomaisesti. Ongelmana on, että sukupuoliryhmät jaotellaan kahtia ja sukupuoliryhmien sisäiset erot häviävät, mikä voi johtaa sukupuolistereotypioiden ilmenemiseen. Jos sukupuolirooli ensin konstruoidaan tai visualisoidaan ja sitten taas puretaan, on vaarana, että perinteinen sukupuolirooli painuu vahvemmin mieleen. Näin ollen on tarpeen käsitellä eriytetysti ja täsmällisesti kyseistä sukupuoliviittausta. Dramatisointi on järkevää, jos vastapuolta halutaan kannustaa pohtimaan sukupuolten välisiä suhteita. Sukupuolen dramatisointi on erityisen tarkoituksenmukaista tilanteissa, joissa esiintyy sukupuoleen perustuvaa syrjintää tai joissa yksilöllisen moninaisuuden kehittyminen estyy.

De-dramatisointi

Sukupuoleen liittyviä attribuutioita tai erityispiirteitä vältetään, mutta niitä ei neutralisoida. Dramatiikan purkaminen auttaa lisäämään tietoisuutta muista kategorioista, jotka erottavat ihmiset toisistaan yksilöllisellä tai yhteiskunnallisella tasolla ja jotka eivät liity rakennettuun sukupuoleen. On järkevää käyttää de-dramatisointia sukupuoleen liittyvän tilanteen seurauksena tai reaktiona siihen, jotta tilanne saataisiin suhteutettua oikeisiin mittasuhteisiin. Tätä voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun vastapuoli korostaa säännöllisesti sukupuolten välisiä eroja liittämällä tiettyjä ominaisuuksia tai kykyjä naisiin tai miehiin.

Kirjallisuus

Debus, Katharina (2012): Dramatisointi, de-dramatisointi ja ei-dramatisointi sukupuolisensitiivisessä opetuksessa. Teoksessa: Debus, Katharina/ Könnecke, Bernard/ Schwerma, Klaus/ Stuve, Olaf (toim.): Geschlechterreflektierte Arbeit mit Jungen an der Schule. Poikien työtä, sukupuolta ja koulutusta käsitteleviä pedagogiikan ja täydennyskoulutuksen tekstejä. Berliini: Dissens e. V., 149-158.

Frohn, Judith/ Süßenbach, Jessica (2012): Sukupuolisensitiivinen koululiikunta. Tyttöjen ja poikien erilaisiin tarpeisiin vastaaminen urheilussa sukupuolisensitiivisellä osaamisella. In: Sportpädagogik. Zeitschrift für Sport, Spiel und Bewegungserziehung 6/2012, 2-7.