Logo_Hyperkulturell_Zusatz_Final_01-01Logo_Hyperkulturell_Zusatz_Final_01-01Logo_Hyperkulturell_Zusatz_Final_01-01Logo_Hyperkulturell_Zusatz_Final_01-01
  • Info
  • Materialschrank
  • Lexikon
  • E-Learning
  • Seminare
✕

Stereotyyppisten käsitysten Janus-näkökulmaisuus

Walter Lippmann käytti termiä stereotypia kuvaamaan yhteiskunnan sosiaalisia rakenteita ensimmäisen kerran vuonna 1922 ilmestyneessä kirjassaan Public Opinion (ks. Gardner 1994, 1-5). Hän luonnehtii stereotypioita „kuviksi päässämme“ (Lippmann 1922, 98). Arkikielessä termejä stereotypia ja ennakkoluulo käytetään usein synonyymeinä, vaikka ne on erotettava toisistaan.

Eriyttäminen

Stereotypiat ovat epämääräisiä käsityksiä siitä, millaisia ihmiset ovat (espanjalaiset ovat intohimoisia, saksalaiset huumorintajuttomia, amerikkalaiset itsekeskeisiä). Ne voidaan ymmärtää yleistettyinä uskomuksina, mielikuvina päässämme tietyistä ihmisryhmistä. Ennakkoluulot sen sijaan ovat vahvemmin tuomitsevia (esim. Kaikki muslimit ovat terroristeja.). Niillä on toimintaulottuvuus. Pohtimattomat stereotypiat voivat muuttua ennakkoluuloiksi konkreettisissa elämäntilanteissa eli johtaa todelliseen (useimmiten kielteiseen) käyttäytymiseen tai toimintaan. Ennakkoluulot ovat myös emotionaalisesti latautuneempia.

Kansojen taulukot

Stereotypiat ovat historiallis-poliittisen, maantieteellisen ja sosiaalisen kehityksen tulosta (vrt. Friesenhahn), eli ne ovat sosiaalisesti rakentuneita. Ne ovat sikäli staattisia, että niissä on havaittavissa hämmästyttävää pysyvyyttä uuden tiedon edessä: stereotypiat ovat hyvin laajalle levinneitä ja säilyvät joissakin tapauksissa vuosisatoja (vrt. vanhat niin sanotut Völkertafelnit 1600-luvulta).

Janus-kasvoisuus

On toinenkin erityispiirre: stereotypiat ja ennakkoluulot ovat januskasvoisia. Mitä tämä tarkoittaa? Se on metafora. Janus oli roomalainen jumala. Hän on kaksikasvoinen ja ristiriitaisuuden symboli. Stereotyypeillä on hyödyllisiä tehtäviä, mutta niillä on myös pimeät puolensa – joten ne ovat Januksen kasvot. Thomas luettelee kuusi stereotypioiden ja ennakkoluulojen tehtävää: Suuntautumisfunktio, sopeutumisfunktio, puolustautumisfunktio, itserepresentaatiofunktio, rajaamis- ja identiteettifunktio sekä kontrolli- ja oikeuttamisfunktio (ks. Thomas 2006, s. 4-7).

Merkitykselliset funktiot

Toiminnallisesti pelkistettynä voidaan puhua kolmesta funktiosta, jotka luonnehtivat januskasvoisuutta. Stereotypiat ja ennakkoluulot yksinkertaistavat ja vähentävät monimutkaisuutta. Ne auttavat siten orientoitumaan lähes hallitsemattomassa maailmassa. Näin ne täyttävät tärkeän kognitiivisen tehtävän. Stereotyyppisten ajatusten ja ennakkoluulojen avulla erotamme itsemme muista. Vahvistamme kuulumisen tunnetta oman ryhmämme sisällä. „Me olemme tällaisia ja he ovat erilaisia!“ Stereotypioilla ja ennakkoluuloilla on siis myös sosiaalinen tehtävä. Monet stereotypiat ja ennakkoluulot antavat meille tunteen siitä, että olemme muita parempia. Ensi silmäyksellä tämä ei vaikuta kovin sympaattiselta, mutta psykologisesta näkökulmasta se on edullista: tunnemme itseluottamuksemme vahvistuvan. Stereotypioilla on siis tärkeä affektiivinen tehtävä.

Varjopuolet

Jokaisella edellä mainitulla hyödyllisellä toiminnalla on kuitenkin myös varjopuolensa. Yksinkertaistusten suuri haitta on se, että tärkeitä yksityiskohtia ja erityispiirteitä ei oteta huomioon. Värikäs monimuotoisuus, jopa kulttuurin sisällä, jää huomiotta. Me niputamme kaikki yhteen. Vahva tunne ryhmään kuulumisesta on tärkeää. Mutta se voi myös johtaa toisten syrjäytymiseen, koska stereotyyppisten käsitystemme mukaan henkilö ei „sovi“ meihin. Vaikka itseluottamus ja hyvä olo itsestä on tärkeää, se ei saisi johtaa toisten väheksymiseen. Ylemmyyden ja ylimielisyyden rajat hämärtyvät tässä.

Stereotypiat ovat janusmaisia. Tämän tiedon avulla voimme tarkastella kriittisesti stereotyyppisiä käsityksiämme ja ennakkoluulojamme, kun tapaamme muita ihmisiä. „Ennakkoluulo on tietämättömyyden lapsi.“ (William Hazlitt)

 

Kirjallisuus

Friesenhahn, Günter: Stereotypiat ja ennakkoluulot. In: Modul „Interkulturelles Lernen“ auf dem Portal der Fachstelle für Internationale Jugendarbeit der Bundesrepublik Deutschland e. V., Saksa. IJAB : https://www.dija.de/fileadmin/medien/downloads/Dokumente/Guenter2IKL.pdf [16.11.2017].

Ganter, Stephan (1997): Stereotypiat ja ennakkoluulot: Conceptualisation, Operationalisation and Measurement. Mannheim: Mannheim Centre for European Social Research.

Gardner, R. C. (1994): Stereotypes as Consensual Beliefs. Teoksessa: Zanna, Mark P./ Olson, James M. (toim.): The Psychology of Prejudice (The Ontario Symposium on Personality and Social Psychology, 7.) Hillsdale, NJ: Lawrence Erlbaum, 1-5.

Lippmann, Walter (1992): Julkinen mielipide. New York: Harcourt Brace.

Quasthoff, Uta (1998): A contribution to the dynamisation of stereotype research. Teoksessa: Heinemann, Margot (toim.): Sprachliche und soziale Stereotype (= Forum angewandte Linguistik). Frankfurt am Main: Peter Lang, 47-72.

Thomas, Alexander (2006): The meaning of prejudice and stereotype in intercultural action. In: Interculture Journal. Vol. 5.

https://www.youtube.com/@hyperkulturell

Themen

Antisemitismus Benjamin Haag Bulgarisch Chinesisch Diskriminierung Diversität Dänisch Englisch Estnisch Finnisch Flucht Flüchtlinge Französisch Griechisch Heimat Identität Indonesisch Integration Interkulturelle Kommunikation interkulturelle Kompetenz Interkulturelles Lernen Islam Italienisch Japanisch Koreanisch Kultur Lettisch Litauisch Migration Niederländisch Norwegisch Polnisch Portugiesisch Rassismus Rumänisch Russisch Schwedisch Slowakisch Slowenisch Spanisch Tschechisch Türkisch Ukrainisch Ungarisch Werte
✕
© 2026 Hyperkulturell.de       Impressum      Nutzungsregeln       Datenschutz