Seksismi
Termi seksismi voidaan johtaa sanasta sex, jota käytetään myös terminä sukupuolesta, sexus (ks. Duden, Sex). Seksismi mielletään ja määritellään eri tavoin, ja määritelmään liitetään termejä kuten sukupuoli, feminismi ja syrjintä.
Määritelmät
1. „ajatus siitä, että yksi sukupuoli on luonnostaan toista parempi, ja ihmisten, erityisesti naisten, syrjintä, sorto, halventaminen ja epäedulliseen asemaan asettaminen heidän sukupuolensa perusteella“ (Duden, Sexism).
(2) „Seksismi määritellään yksilöllisiksi asenteiksi ja käyttäytymismalleiksi tai institutionaalisiksi ja kulttuurisiksi käytännöiksi, jotka joko heijastavat henkilön kielteistä arviointia hänen sukupuolensa perusteella tai ylläpitävät naisten ja miesten eriarvoista asemaa yhteiskunnassa“ (Becker 2014).
Ilmentymismuodot
Seksismi voidaan jakaa viiteen ilmenemismuotoon, joista useimpiin voivat syyllistyä sekä miehet että naiset. Lisäksi seksismi voidaan erottaa toisistaan sen mukaan, onko se kielteinen vai myönteinen seksismin muoto:
1. „Perinteinen avoin seksismi (Benokratis/ Feagin 1995) perustuu kolmeen kriteeriin: „(a) sukupuolten välisten erojen stereotyyppien mukainen korostaminen, (b) naisten alemmuus (suhteessa miehiin) ja (c) perinteisten sukupuoliroolien hyväksyminen“ (Eckes 2010, 183)“ (Thiele).
2. „Neoseksismi määritellään ristiriidaksi tasa-arvoisten arvojen (naisia ja miehiä tulisi kohdella tasa-arvoisesti) ja naisiin kohdistuvien kielteisten tunteiden välillä.“ (Becker 2014). Tämä muoto ilmenee „1) jatkuvan syrjinnän kieltämisenä […] 2) naisten oletettujen etuoikeuksien vastustamisena […] ja 3) tasa-arvoista kohtelua koskevien vaatimusten torjumisena“ (Becker 2014).
3.Ambivalentti seksismi ei ymmärrä seksismiä yksinomaan kielteisenä, vaan siinä mainitaan myös joitakin myönteisiä puolia. Ambivalentti seksismi kattaa sekä vihamielisen että hyväntahtoisen seksismin.
4.Vihamielinen seksismi on näkemys, jonka mukaan miehillä pitäisi olla korkeampi asema kuin naisilla. Tähän liittyy pelko siitä, että naiset saavat lisää valtaa ja määräysvaltaa miehiin nähden. Tämä muoto „on siis suunnattu pääasiassa ei-perinteisiä naistyyppejä, kuten feministejä ja uranaisia, vastaan“. (Becker 2014)
5.Hyväntahtoisella seksismillä viitataan suojelevuuteen ja ritarillisuuteen miesten ja naisten välisissä suhteissa. Tämän mukaan mies haluaa auttaa naista esimerkiksi tehtävissä, jotka voisivat olla hänelle helpompia, ja perustelee tekojaan sillä, että naisen ei tarvitse huolehtia toiminnasta (vrt. Becker 2014).
Seksismi tänään
Monet ihmiset eivät koe seksismiä yhtä vahvasti nykyään. He olettavat, että tasa-arvo on jo täysin hyväksytty ja toteutettu yhteiskunnassamme. Kun tarkastellaan asiaa koskevia tilastoja (vrt. Tagesschau, Gender Pay Gap, 2019), käy selväksi, että vaikka naisten asema yhteiskunnassa on parantunut, se ei ole vieläkään yhtä hyvä kuin miesten. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että naiset ansaitsevat johtotehtävissä vähemmän kuin miehet, tai siinä, että sukupuolistereotypioita levitetään tiedotusvälineissä ja mainonnassa.
„Tällainen esineellistävä, hyperseksualisoitu ja halventava mainonta [myös] sisältää suuren vaaran. Väestöryhmän väheksyminen ja epäinhimillistäminen johtaa nimittäin siihen, että heihin kohdistuva suora syrjintä ja fyysinen väkivalta muuttuvat helpommin siedettäviksi.“ (Domscheit-Berg 2015, 48)
Usein oletetaan, että seksismi vaikuttaa vain naisiin. Yhteys feminismiin vaikuttaa osaltaan tähän väärinkäsitykseen. Itse asiassa naisia sairastuu enemmän kuin miehiä, mutta ei yksinomaan. Mainoksissa ja jokapäiväisessä elämässä seksistiset kuvaukset tai teot vaikuttavat kaikkiin sukupuoliin.
Kulttuurinen konteksti
Seksismi on yksi suurimmista alueista, joilla maat ja kulttuurit eroavat toisistaan. Tietoisuus tästä on monella eri tasolla. Saksassa feminismi ja yhtäläiset oikeudet ovat olleet esillä jo pitkään. Naisille voidaan nyt myöntää lähes kaikki samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin miehille. Sen sijaan Saudi-Arabia on mielenkiintoinen: siellä naiset ovat saaneet ajaa autoa vasta vuodesta 2017 lähtien, eikä heillä ole samoja etuoikeuksia kuin miehillä. Naiskuva vastaa roolimallia, joka on meille vanhentunut.
Meksikossa köyhyys, naisellisuus ja alkuperäiskansojen edustajuus merkitsee, että henkilöllä on vain vähän merkitystä, vaikka Meksikon perustuslain neljännessä pykälässä puhutaan kaikkien Meksikossa syntyneiden tasa-arvosta lain edessä. Etniset väestöryhmät eivät kuitenkaan ole lain edessä missään nimessä tasa-arvoisia, kuten eivät myöskään sukupuolet ja yhteiskuntaluokat – käytäntö osoittaa tämän väitteen vääräksi.“ (Montes 2004)
Vastaliikkeet
Seksismi johtaa yhä useammin seksuaaliseen häirintään, raiskauksiin ja kissanhuutoihin. On olemassa liikkeitä ja kampanjoita näitä hyökkäyksiä vastaan, jotka tukevat asianomaisia ja haluavat valistaa näistä asioista. Yksi esimerkki tästä on metoo-kampanja, jonka aktivisti Tarana Burke käynnisti vuonna 2006. Vuonna 2017 hashtag #metoo levisi sosiaalisessa mediassa, ja monet julkkikset puhuivat myös omista kokemuksistaan seksuaalisesta häirinnästä, pahoinpitelystä ja raiskauksesta. Feminismi on myös eräänlainen seksismin vastainen liike. Feministit* taistelevat naisten ja tyttöjen yhtäläisten oikeuksien puolesta.
Kirjallisuus:
Becker, Julia C. (2014): Subtile Erscheinungsformen von Seximus. https://www.bpb.de/apuz/178674/subtile-erscheinungsformen-von-sexismus#footnode1-1.
Domscheit-Berg, Anke (2015): Ein bisschen gleich ist nicht genug. Warum wir von Geschlechtergerechtigkeit noch weit entfernt sind. Ein Weckruf. Berlin: Heyne.
Duden: Sex. https://www.duden.de/rechtschreibung/Sex.
Duden: Seximus. https://www.duden.de/rechtschreibung/Sexismus.
Tagesschau: https://www.tagesschau.de/thema/gender_pay_gap/index.html.
Thallmayer, Claudia/ Eckert, Karin (Hrsg.) (2014): Sexismen und Rassismen. Lateinamerikanerinnen zwischen Alter und Neuer Welt. Wien: Promedia.
Thiele, Anja (2013): Sexismus. In: Gender Glossar. https://gender-glossar.de/glossar/item/13-sexismus.