Perinteet (lat. traditio, to: tradere) ovat käyttäytymisen, ajatusten ja kulttuurin muotoja, jotka ovat kehittyneet ja siirtyneet sukupolvien aikana tietyn yhteisön sisällä. Vanha perinne, perinteen pitäminen ja perinteestä kiinni pitäminen ovat kaikille ihmisille tuttuja fraaseja (vrt. Duden 2015, 1592).
Perinteet ovat historiallisessa prosessissa periytyviä tietojen, taitojen, tapojen, uskomusten ja niiden siirtymisen kokonaisuuksia. Perinnöttömät käyttäytymis- ja toimintamallit säilyvät ja siirtyvät eteenpäin. Historian lähde on traditio ja tradition elin on kieli (vrt. Paul 2002, 1012). Lisäksi perinne esiintyy useiden henkilöiden välillä, ryhmän sisällä tai sukupolvien välillä, ja se voi olla suullista ja kirjallista. Perheen tai yhteisön sisällä perinteet muotoutuvat erityisesti kasvatuksen ja roolimallien kautta. Sosiaalinen ryhmä saavuttaa näin kulttuurin aseman. Kieli, liikkuminen ja taidot ovat tärkeitä perinteen osia (vrt. Paul 2002, 1012; vrt. Toynbee 1970, 36).
Perinteen kaksi tulkintaa
Perinne voidaan ymmärtää yhtäältä „kulttuuriperintönä“ ja toisaalta „siirtona“ (vrt. Eisenstadt 1979, 148). Perinne kulttuuriperintönä ymmärretään kulttuurin tai yhteisön tietojen, tapojen, kielen ja taitojen siirtona. Työ- ja viestintäprosesseissa rituaalit, säännöt ja tieto siirtyvät sukupolvelta toiselle ja muuttuvat siten kulttuuriperinnöksi, esimerkiksi juhlapyhien ja häiden tavat. Perinne siirtymisenä kuvaa puolestaan itse siirtymisprosessia. Normeja, arvoja, kielimuotoja ja ideoita siirretään eteenpäin ja kuvataan perinteen prosessina (vrt. Duden 2015, 1592).
Perinteet edustavat meille kaikille ja kullekin kulttuurille jotakin erilaista, ja ne voivat muuttua sukupolvien kuluessa. Yhdelle ihmiselle on perinne mennä kirkkoon jouluaattona, toiselle mennä stadionille lauantaisin tai käydä ystävien luona perjantaisin. Perinne on monipuolinen, yhtä monipuolinen kuin jokainen ihminen ja jokainen kulttuuri on monipuolinen. Perinteiden säilyttäminen, vaaliminen ja siirtäminen ovat osa identiteettiämme.
Kirjallisuus
Duden (2015): Deutsches Universalwörterbuch. 8. painos. Berliini: Duden.
Eisenstadt, S. N. (1979): Eisenstadt: Tradition, change and modernity. Frankfurt am Main: Suhrkamp.
Paul, Hermann (2012): Deutsches Wörterbuch. Sanastomme merkityshistoria ja rakenne. 10. painos. Tübingen: Niemeyer.
Toynbee, Arnold (1970): Perinne ja vaisto. Teoksessa: d’Astorg (toim.): Vom Sinn der Tradition. München: Beck.