Monikeskuksisuus

Monikeskuksisuus on monitahoinen käsite, jolla on konkreettinen merkitys ja jota sovelletaan monilla aloilla, kuten kulttuurienvälisessä viestinnässä ja markkinoinnin johtamisessa. Nykyinen monikeskuksisuuden käsitteen edustaja valtiotieteissä on Vincent Ostrom.

Teoreettiset juuret

Togliatti keksi polysentrismin, kun hän vaati kommunistisen vallan käytön hajauttamista Neuvostoliiton de-stalinisoitumisen jälkeen noin vuonna 1956. Hän oli ensimmäinen kommunistijohtaja, joka kääntyi pois sosialismin neuvostomallista ja vaati kommunistisen järjestelmän polysentristä suuntautumista eli poliittisen johtajuuden hajauttamista ja sitä kautta puolueiden autonomian tai kommunistisen liikkeen moniarvoisuuden tunnustamista. Poliittisten tieteiden näkökulmasta monikeskuksisuus ymmärretään kommunistisen liikkeen silloiseksi poliittiseksi tilaksi, jossa ideologinen valtakeskus ei ole enää järjestäytynyt keskitetysti, vaan useiden keskusten toimesta.

Kulttuurienväliset viestintäkontekstit

Kulttuurien välisissä toimintaympäristöissä monikeskuksisuus tarkoittaa kulttuurien, erityisesti muiden kuin omien kulttuurien, autonomian tunnustamista. Tämä merkitsee sitä, että toimintaympäristöjen tulkinta irrotetaan omista kulttuurisista kokemuksista ja asenteista ja siten objektiivistetaan oma arviointi. Monikeskuksisuus on siis vastakohta etnosentrismin vastakohta, jossa oma kulttuuri asetetaan keskiöön ja asetetaan arvioinnin mittapuuksi.

On kuitenkin ihmisluonteeseen kuuluvaa luoda omia mielikuvia toisista. „Mielikuvat toisesta, eli käsitysmuodot toisesta, ovat keskeinen osa kulttuurienvälistä viestintää“ (Lüsebrink 2016). Itse rakennetut mielikuvat toisesta vaikuttavat muiden kulttuurien kanssa tehtyihin kokemuksiin. Jämäkästi rakennetulla tai myös selvästi poikkeavalla mielikuvalla toisesta voi olla kommunikaatiota estävä vaikutus.

Monikeskuksisuus voidaan ymmärtää terminä avoimelle ja ennakkoluulottomalle suhtautumiselle toisiin kulttuureihin, jonka tulisi olla irrallaan omista mielikuvista toisista.

Monikeskuksisuus yritysjohtamisessa

Monikeskuksisuuden käsitteellä on yhä suurempi merkitys kansainvälisessä yritysmarkkinoinnissa. Eri maista tulevien kansainvälisten yritysten väliseen viestintään liittyy tietty jännite. Kauppasuhteissa näiden yritysten on tasapainoiltava paikallisen viestintätyön ja globaalin viestinnän hallinnan välillä. Praxis des PR-Managements by Lies erittelee tarkemmin, mitä ongelmia tämä viestintätilanne aiheuttaa.

Erityisesti kansainvälisen markkinoinnin alalla on eroja markkinoinnin paikallisten ja kansainvälisten puitteiden välillä. Riippuen siitä, mitkä markkinat halutaan tavoittaa, markkinoinnin johtamista on mukautettava niin, että ydinviestit myös otetaan vastaan suunnitellulla tavalla. Edellä mainitussa teoksessa puhutaan tässä yhteydessä monikeskuksisesta strategiasta, jossa markkinointi-idean PR-sisältö ja -viestit olisi suunnattava „isäntämaan“ ominaispiirteiden mukaisesti. Etnosentrinen strategia, jossa yritys argumentoi „omasta kulttuurisesta kehyksestään“ käsin, näyttäytyy vastakohtana. Tällöin tavoitteena ei ole päästä samoihin arvoihin isäntämaan kanssa. Sen sijaan keskitytään tahtoon yhteisen asian puolesta. Omat kulttuuriset arvot eivät saisi estää yhteistyötä.

Monikeskuksisuuden ydinajatus on irrottaa omat arviointikriteerit omista kulttuurisidonnaisista arvoista.

Kirjallisuus

Holz, Hans Heino (1972): Uusmarxismin virtaukset ja suuntaukset. München: Hanser.

Lies, Jan (toim.) (2015): Praxis des PR-Managements. Strategiat – välineet – soveltaminen. Wiesbaden: Springer Gabler.

Lüsebrink, Hans-Jürgen (2016): Intercultural Communication. Vuorovaikutus, vieraskäsitys, kulttuurinsiirto. Stuttgart: J. B. Metzler.

Neubert, Harald (2009): Linja Gramsci – Togliatti – Longo – Berlinguer. Uudistuminen vai revisionismi kommunistisessa liikkeessä. Hamburg: VSA.

Schönhuth, Michael: Das Kulturglossar. http://www.kulturglossar.de/html/p-begriffe.html#polyzentrismus https://educalingo.com/de/dic-de/polyzentrismus [09.02.2019].