Metaviestintä

Metaviestinnällä tarkoitetaan viestintää itse viestinnästä. Toisin sanoen kommunikoidaan viestinnästä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi kommentin, yksityiskohtaisemman selityksen tai myös sanattoman silmäniskun muodossa ironisen merkinnän tarkoituksessa. (vrt. Glück, s. 428) Nämä kommunikaation muodot ovat jo niin sisäistettyjä, että niitä tuskin voi erottaa tavallisesta keskustelun kulusta, ja niille ovat ominaisia sujuvat siirtymät (vrt. Nünning, s. 490). Niiden tavoitteena on tukea ymmärtämisprosessia ja etsiä syitä väärinkäsityksiin.

Viestinnän neliö

Friedemann Schulz von Thunin kommunikaationeliö (jota kutsutaan myös nelikenttämalliksi) tarjoaa mallin kommunikaatiohäiriöiden analysointiin. Mallin mukaan sekä lähettäjä että vastaanottaja voivat tarkoittaa ja ymmärtää viestin neljällä eri tavalla:  Kuten

– Faktatieto (tiedot, tosiasiat, olosuhteet).

– Itsensä paljastamisena (implisiittiset tai eksplisiittiset lausunnot tunteista, arvoista tai ominaisuuksista).

– Suhteellisena (suhtautuminen toiseen henkilöön)

– vetoomuksena (toimintaohjeet)

Metakommunikatiivinen konflikti voi syntyä, kun molemmat osapuolet eivät kommunikoi samalla tasolla. Uskonnollinen henkilö voi esimerkiksi tulkita negatiiviseksi relationaaliseksi vihjeeksi sen, jos toinen henkilö itsestään kertoen paljastaa hänelle ateistisen kantansa. Kääntäen uskovan henkilön itsensä paljastamisen toinen voisi ymmärtää vetoavana. Metakommunikatiivisen pohdinnan avulla siitä, millä tasolla nämä kaksi tällä hetkellä ovat, tämä väärinkäsitys voidaan ratkaista.

Metakommunikaatio muodostaa siten eksplisiittisen vastineen implisiittiselle metasensitiivisyydelle.

Kirjallisuus

Glück, Helmut/Rödel, Michael (2016): Metzler Lexikon Sprache. 5. painos. Stuttgart: Metzler.

Nünning, Ansgar (2008): Metzler Lexikon Literatur- und Kulturtheorie. 4., päivitetty ja laajennettu painos. Stuttgart: Metzler.

Schulz von Thunin viestintäneliö: https://www.schulz-von-thun.de/die-modelle/das-kommunikationsquadrat.