Maailmankatsomus

Termi maailmankatsomus on johdettu latinankielisestä termistä imago mundis (vrt. Burger 2006, 2), ja se kuvaa „kulttuuri- ja kieliyhteisön ihmiseen painamaa ja yleensä ihmisen reflektoimatonta järjestelmää, jonka avulla hän voi tuntea maailman, orientoitua siinä ja arvioida olosuhteita tiettyjen arvojen mukaan, mutta joka myös vastaa perimmäisiin kysymyksiin“. (Luke 2009, 39)

Tässä yhteydessä tämä merkityshorisontti on päällekkäinen Kantin keksimän maailmankatsomuksen käsitteen kanssa. Molempia termejä käytetään joskus synonyymisesti (vrt. Berger 2001, 21). Maailmankatsomus voidaan kuitenkin ymmärtää myös Weltanschauungin alakokonaisuudeksi (vrt. Lukas 2009, 29 f.), joka Bruggerin mukaan „ei aseta perimmäisiä, metafyysisiä kysymyksiä koko maailman olemisesta ja merkityksestä“ (Brugger 1978, 455).

Ensisijaiset ja toissijaiset maailmankuvat

Kognitiivinen kielitiede tunnustaa lisäksi eron primaarisen – eli „puhtaasti kielellisen“ – maailmankuvan, joka heijastuu kielen leksikaalisissa yksiköissä ja kieliopillisissa rakenteissa, ja sekundaarisen maailmankuvan välillä, joka välittyy kielessä „avainsanojen ja kulttuuristen käsitteiden; uskonnollisten ajatusten; tekstilajien ja kirjallisuuden lajityyppien; kuvatun maailman sekä runojen lyyrisen tilanteen elementtien“ kautta (Lukas 2009, 39).

Metaforat ja maailmankuvat

Metaforalle annetaan erityinen merkitys maailmankuvien tutkimisessa ja ymmärtämisessä: „Sen tehtävä on sekä staattis-edustava että dynaamis-muodostava: Metaforat ovat sekä representaatiomuotoja että maailmankuvien vaikuttavia tekijöitä.“ (Berger 2001, 69.) Termi maailmankuva voidaan ymmärtää myös itse metaforaksi: „Sanakompositio maailmankuva on tarkkaan ottaen visualisointi käsityksestämme maailmasta. Kirjaimellisessa merkityksessä maailmankuva tarkoittaa kuvana ymmärrettyä maailmaa.“ (Albus 2001, 9)

Kirjallisuus

Albus, Vanessa (2001): Weltbild und Metapher – Untersuchungen zur Philosophie im 18. Jahrhundert. Würzburg: Königshausen & Neumann.

Berger, Peter (2001): Computer und Weltbild – Habitualisoitunut käsitys tietokoneiden maailmasta. Wiesbaden: Westdeutscher Verlag.

Brugger, Walter (1978): Philosophisches Wörterbuch. 15. painos. Freiburg/ Basel/ Wien: Herder.

Burger, Dominik (2006): Imago Mundi das Weltbild von der Antike bis zum Mittelalter. Norderstedt: GRIN.

Lukas, Katarzyna (2009): Adam Mickiewicz in German-language transmission: The worldview and literary convention as determinants of translation. Berliini: Frank &Timme.