Kulttuurishokin aalto

Yhdysvaltalainen antropologi Kalvero Oberg keksi termin kulttuurishokki 1960-luvulla. Oberg tarkasteli esseessään Practical Anthropology ulkomailla lukukauden viettäneiden opiskelijoiden kokemuksia. Hän analysoi esteitä, joita he kohtasivat vieraassa kulttuurissa. Tässä yhteydessä hän määritteli kulttuurishokin kriisiksi, jolla on viisi vaihetta: Euforia, vieraantuminen, eskaloituminen, väärinymmärrys, ymmärtäminen (ks. Oberg 1960, 177-182). Obergin teoriaa on muokattu ja kehitetty useita kertoja viime vuosikymmeninä. Tässä yhteydessä on syytä mainita Pedersen, joka on laajentanut Obergin kulttuurishokin määritelmän koskemaan kaikkia vieraaksi koettuja järjestelmiä: „Kulttuurishokki tapahtuu jokaisen yksilön sisällä, joka kohtaa tuntemattomia tapahtumia ja odottamattomia olosuhteita“. (Pedersen 1995, 1)

5 Vaiheet

Myös Adler otti Obergin ajatukset käyttöön ja muokkasi niitä. Myös hän jakaa kulttuurishokin viiteen vaiheeseen (ks. Adler 1974, 22-49). Ensimmäistä vaihetta hän kutsuu kuherruskuukaudeksi. Sitä luonnehtivat odotus ja uteliaisuus. Matkustajat ottavat euforisesti ensimmäiset kontaktit vieraaseen kulttuuriin. Kun kontakti uuteen kulttuuriin on tiivistynyt, alkuvaiheen euforia voi muuttua hylkäämiseksi, mikä johtaa hylkäämisvaiheeseen. Syntyy ensimmäisiä vaikeuksia, joihin usein liittyy kommunikaatio-ongelmia. Uuden kulttuurin erilaisuus koetaan usein stressaavana ja häiritsevänä. Tätä seuraa kolmas vaihe, niin sanottu regressiovaihe. Tämä on varsinainen kulttuurishokki. Henkilö vetäytyy ja valittaa. Lisäksi omaa kulttuuria ihannoidaan. Kolmas vaihe koetaan kriisinä. Jos prosessi on myönteinen, seuraa kulttuurishokin neljäs vaihe, akkommodaatio. Ihmiset sopeutuvat ja ymmärtävät ja hyväksyvät yhä enemmän uutta kulttuuria. Joissakin tapauksissa myös ajattelu- ja toimintatavat omaksutaan. Henkilö tuntee itsensä yhä paremmin integroituneeksi ja kotoisaksi. Kotiin palattuaan voi tulla paluusokki. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilö tuntee itsensä vieraaksi omassa maassaan. Juuri kuvatut vaiheet käydään siis uudelleen läpi.

Itsevarma asiointi

Graafisessa etenemisessä ylä- ja alamäet muuttuvat aalloksi. Siksi puhutaan kulttuurishokin aallosta. Kaikki eivät koe kaikkia edellä kuvattuja ilmiöitä edellä mainitussa vaiheistuksessa, ja myös voimakkuudessa on eroja. Käytännön hyöty kulttuurishokki-aaltojen ilmiön tuntemisesta on se, että sen avulla ihmiset pystyvät suhtautumaan kulttuurishokkiin varmemmin sekä itsessään että muissa ihmisissä.

Kirjallisuus

Adler, Peter (1974): Kulttuuri-identiteetin tuolla puolen: Pohdintoja kulttuuri- ja monikulttuurisesta ihmisestä. Topics in culture learning. 8. painos.

Oberg, Kalvero (1960): Kulttuurishokki: sopeutuminen uuteen kulttuuriympäristöön. Teoksessa: Gulick, John (toim.): Käytännön antropologia ja käytännön politiikka. Vol. 7, 177-182.

Pedersen, Paul (1995): Kulttuurishokin viisi vaihetta. Kriittisiä tapahtumia ympäri maailmaa. Vol. 25. Westport/ Conn: Greenwood Press.