Kulttuurintutkimus

Kulttuurintutkimus on angloamerikkalainen akateeminen ja käytännöllinen käsite, joka kuvaa, analysoi ja pyrkii parantamaan jokapäiväistä ja nykyistä kulttuurien sisäistä ja kulttuurien välistä käyttäytymistä, suhteita ja konflikteja eri yhteiskuntaryhmien välillä.

Määritelmä

Kulttuurintutkimuksen käsitettä on vaikea määritellä, sillä se on syntynyt eri historiallisista ja sosiokulttuurisista virtauksista. Oxfordin sanakirjan mukaan sana kulttuuri on alun perin peräisin latinankielisestä substantiivista cultura, joka tarkoittaa „kasvua“ tai „viljelyä“. Kun vielä 1500-luvulla sillä viitattiin maan viljelyyn, 1800-luvulla sillä alettiin viitata ihmisen ajattelun ja käyttäytymisen viljelyyn (vrt. Oxford Dictonary 2018).

Kun nykyään puhutaan kulttuurista, sillä viitataan arkikielessä yleensä ihmisten elettyyn kulttuuriin. Waldenfelsin mukaan sillä viitataan kaikkeen, mitä ihmiset tekevät itsestään ja ympäristöstään, sekä prosesseihin, jotka syntyvät niiden seurauksena, kuten (symbolisiin) käyttäytymismalleihin ja rituaaleihin, taiteeseen, sosiaalisiin instituutioihin, mediaan ja teknologiaan, mutta myös ihmisen vaikutukseen luontoon (vrt. Assmann 2012, 13). Kulttuurin yhteydessä käytetään usein käsitettä kansakunta, jossa yhdistyvät yhdessä elämisen poliittiset näkökohdat ja joka on erotettava käsitteestä yhteiskunta, joka kuvaa pikemminkin sosiaalisia organisaatioita (vrt. Hofstede/ Hofstede 2011, 18).

Kulttuurintutkimus – monitieteinen ala

Kulttuurintutkimus on tutkimuksen ja opetuksen nuori monitieteinen ala, joka käsittelee sellaisia konstruktioita kuin ideologia, sosiaalinen miljöö, kansallisuus, etnisyys, seksuaalisuus ja sukupuoli (vrt. Academicroom 2018). Se yhdistää yhteiskunta- ja humanististen tieteiden eri aloja, kuten kirjallisuutta, politiikkaa, filosofiaa, historiaa ja mediatutkimusta. Yhdistämällä näitä tieteenaloja kulttuurintutkimus pyrkii selittämään, miten merkityksiä, asenteita, rituaaleja, sosiaalisia järjestelmiä ja instituutioita tuotetaan ja synnytetään kulttuurissa (vrt. academicroom 2018).

Alkuperä

Assmannin mukaan kulttuurintutkimus kehittyi akateemiseksi tieteenalaksi Yhdysvalloissa 1980-luvulla (vrt. Assmann 2012, 19).

Termin keksi Hoggart vuonna 1964 ja sen jälkeen Hall. Siihen asti kulttuurin käsitteellä oli viitattu yksinomaan korkeakulttuuriin, johon liittyi tiukasti määrätty kirjallisuuskaanon. Nuoremmat sukupolvet eivät enää tunteneet olevansa edustettuina Cambridgen kaltaisissa yliopistokaupungeissa, koska akateemiseen eliittiin oli pakko liittyä, joten he muuttivat työläiskaupunkeihin. Siellä he rakensivat uutta kulttuuria omien näkemystensä ja mielenkiinnon kohteidensa mukaisesti, ja Kant kaltaisten uraauurtavien ajattelijoiden innoittamina.

Tämän yhteiskunnallisen muutoksen myötä englanninkieliseen maailmaan syntyi 1970- ja 1980-luvuilla uusi massa- ja populaarikulttuuri, johon kuuluivat esimerkiksi työväenluokka, naiset ja maahanmuuttajat. Tämä johti ensimmäistä kertaa erilaisten etnisyyksien, seksuaalisuuksien, kansallisuuksien ja muiden vähemmistöjen tietoiseen identiteetinmuodostukseen ja rajaamiseen ja toi siten myös haittoja. Kulttuurintutkimus osoittaa kulttuurin kuvaamisen lisäksi myös sen, miten vaikeaa on yrittää määritellä ja rajata kulttuureja, sillä ne ovat jatkuvassa muutoksessa (vrt. Assmann 2012, 20).

Erottelu kulttuurintutkimuksesta

Ajatus kulttuurintutkimuksesta on erotettava saksankielisestä termistä Kulturwissenschaft. Jälkimmäinen tapahtuu pitkälti akateemisessa kontekstissa, joka liittyy kirjallisuuteen ja historialliseen kontekstiin, kuten kollektiiviseen muistiin. Saksalainen kulttuurintutkimus käsittelee vahvasti myös symbolijärjestelmiä, jotka luovat merkityksiä kulttuurien sisällä (vrt. Hanenberg ym. 2010, 62-63). Tällöin tutkitaan kulttuurien välisiä vastavuoroisia sosiaalisia rakenteita ja suhteita. Kulttuurintutkimus taas on poliittisempaa ja pyrkii vähemmistöjen aktiiviseen integrointiin sekä siirtymiseen korkeakulttuurista popkulttuuriin. Saksalainen kulttuurintutkimus puolestaan pyrkii vetäytymään tästä edellä kuvatusta suuntauksesta kohti popkulttuuria (vrt. Hanenberg ym. 2010, 240-243).

Kirjallisuus

Academic Room: http://www.academicroom.com/topics/what-is-cultural-studies [30.06.2018].

Assmann, Aleida (2012): Johdatus kulttuurintutkimukseen. Aiheet, käsitteet, kysymykset. Berliini: Erich Schmidt.

Hanenberg, Peter/ Capeloa Gil, Isabel/ Clara, Fernando/ Viana Guarda, Filomena (2010): Framework Change Cultural Studies. Würzburg: Königshausen und Neumann.

Hofstede, Geert/ Hofstede, Gert Jan (2005): Cultures and Organizations. Mielen ohjelmisto. Kulttuurien välinen yhteistyö ja sen merkitys selviytymiselle. New York: Mc Graw-Hill.

Oxford Dictionary: https://en.oxforddictionaries.com/definition/culture [25.06.2018].