Kulttuurin jäävuori-malli

Kulttuurin jäävuorimallia käytetään kulttuurintutkimuksessa havainnollistamaan välittömästi havaittavan ja piilokulttuurin välistä suhdetta ja siihen liittyviä syitä kulttuurienvälisen viestinnän konflikteihin.

Jäävuorimetafora (jäävuorimalli) on peräisin E. Hemingwaylta, joka käytti sitä 1930-luvulla havainnollistamaan kirjallista tyyliään. Hän uskoi, että kirjailijan ei tarvitse paljastaa kaikkia yksityiskohtia päähenkilöstään. Riittäisi, jos vain jäävuoren kärki, noin kahdeksasosa, näkyisi.

Jäävuoren huippu

Tätä metaforaa sovellettiin myöhemmin S. Freudin tietoisuusteoriaan, johon kulttuurin jäävuorimalli perustuu. Freud kehitti teorian, jonka mukaan ihmisen toiminta on vain vähäisessä määrin tietoisesti määräytyvää, ja suunnitteli tätä taustaa vasten psyyken rakennemallin. Siinä „ego“ (todellisuusperiaate) vastaa persoonallisuuden tietoista aluetta, joka päättää, mitkä tiedostamattomien persoonallisuusalueiden („id“ (mielihyväperiaate) ja „superego“ (moraaliperiaate)) osat toteutuvat havaintomaailmassa. Jäävuoreen verrattuna tietoinen „minä“ on siis vain pienempi, näkyvä osa, jäävuoren kärki veden pinnan yläpuolella. Tietämättömät alueet „id“ ja „superego“ muodostavat suuremman osan, joka on piilossa veden pinnan alla.

Pinnan alla

Freudin instanssimallin jälkeen E. Schein on kehittänyt jäävuorimallia edelleen suhteessa organisaatiokulttuuriin. Yleistettynä

kulttuuriin se näyttää seuraavalta: Jäävuoren pienempi osa, sen kärki, edustaa kulttuurin näkyvää ja kuultavaa eli nopeasti tunnistettavaa osaa (kieli, ulkonäkö, käyttäytyminen jne.). Kulttuurin paljon suurempi osa (normit, arvot, uskomukset, ihanteet, perinteet, kokemukset, roolimallit, …) sen sijaan on piilossa „vedenpinnan alla“ eikä siten ole välittömästi havaittavissa. Se vaikuttaa kuitenkin merkittävästi pieneen havaittavissa olevaan osaan ja on siten usein syynä kulttuurienvälisiin viestintäristiriitoihin „näkymättömyytensä“ vuoksi. Piilossa olevien kulttuuristen näkökohtien tunteminen ja herkkä suhtautuminen niihin voi vähentää tällaisten väärinkäsitysten vaaraa.

Kirjallisuus

Schein, Edgar H. (2006): Organisaatiokulttuuri.

Motsching, Renate; Nykl, Ladislav (2009): Constructive Communication.