Kulttuurin ala

Neologismi kulttuurin sfääri on kooste termistä kulttuuri ja geometrisesta kehon sfääristä, ja se juontaa juurensa Herderiin. Herder kutsuu tätä havainnollistavaa mallia myös „kulttuurien pallomalliksi“. Latinankielinen sana cultura tarkoittaa „hoitoa, viljelyä“ (ks. Metzler Lexikon 2007, 407). Kulttuuri-sanaa käytettiin ensimmäisen kerran tieteellisenä terminä 1700-luvulla erotuksena luonnosta, ja se tarkoittaa „kaikenlaista inhimillistä koulutusta, toimintaa ja tuotantoa, joka ylittää sen, mitä luonto antaa, ja tuottaa uusia esineitä, taitoja, merkityksiä ja symboleja“ (Metzler Lexikon 2007, 407).

Sivilisaatio

Ranskassa termiä kulttuuri käytettiin sivilisaation synonyymina (vrt. Metzler Lexikon 2007, 408) kuvaamaan tosiasioita, inhimillisiä kykyjä ja saavutuksia, jotka perustuivat tiettyyn koulutustasoon, ja erottamaan ne barbaarisuudesta. Nykyään termiä käytetään vastaavalla tavalla, jolloin kulttuurilla tarkoitetaan suppeammassa merkityksessä esittäviä taiteita, kuvataidetta, musiikkia, teatteria, elokuvaa, kirjallisuutta tai arkkitehtuuria (kulturglossar.de 2019).

Termin merkitys on kuitenkin laajentunut ajan myötä niin, että nykyään jokapäiväisen, ei-tieteellisen ymmärryksen mukaan termi kulttuuri tarkoittaa ihmisten ominaispiirteitä ja niiden yhteistä syntyperää. Se tarkoittaa „elämismaailmaa, jossa liikumme, jonka olemme luoneet ja jota luomme jatkuvasti uudelleen yhdessä elämällämme ja jossa liikumme yleensä reflektoimattomasti (yhteiset arvot/ näkemykset)“ (kulturglossar.de 2019). Tähän kuuluvat muun muassa tavat, arvot, normit ja kielet.

Kulttuurien pallomainen malli

Kulttuurien pallomallissaan Herder pyrkii „käsittämään kaikki inhimilliset elämänilmaisut“ (Kohl 2013, 23). Hän olettaa, että kulttuurit ovat itsenäisiä, homogeenisia järjestelmiä, joilla on pallon kaltainen keskus tai painopiste. Painopiste voidaan määritellä etnisyyden tai kansan jäsenyyden ja yhteisen kielen perusteella. Herderin pallomallia ja hänen käsitystään homogeenisesta, itsestään sulkeutuneesta kulttuurista voidaan selittää 1700-luvulla syntyneellä kansallisvaltion idealla, jota pyrittiin radikaalisti normatiivisesti toteuttamaan kansallissosialismin aikana (Welsch 2010, 8 ff.) Nykytutkijat kuitenkin kritisoivat sitä. Siinä jätetään huomiotta se, että „etnistä sekoittumista“ (Kohl 2013, 24) voi tapahtua ja että sitä on aina tapahtunut muuttoprosessien kautta. Esimerkkejä tästä ovat kansojen siirtolaisuus ja poliittisesti vainottujen ihmisten pakeneminen 1900- ja 2000-luvuilla.

Ali- ja nuorisokulttuurit

Lisäksi kritisoidaan sitä, että tämän näkemyksen mukaan yksilö ei saa poiketa kulttuuristaan, vaan hänen on käyttäydyttävä tämän kulttuurin sosiaalisten arvojen mukaisesti. Tässä yhteydessä jo kulttuurin sosiaalisten arvojen määrittely osoittautuu ongelmalliseksi, sillä jopa kulttuuriksi nimetyn yhteiskunnan sisällä voi olla eroja koulutustasossa, taloudellisessa tilanteessa ja poliittisessa suuntautumisessa. Usein yhteiskuntaan kehittyy lukuisia alakulttuureja ja nuorisokulttuureja, jotka voivat myös kilpailla keskenään. Esimerkkinä tästä ovat 1980-luvun popper- ja punk-liikkeet.

Kirjallisuus

Burgdorf, D./ Fasbender, C./ Moennighoff, B. (toim.) (2007): Metzler Lexikon Literatur. Termit ja määritelmät. 3. painos. Stuttgart, Weimar: J. B. Metzler.

Welsch, W. (2010): Standbeine dürfen nicht zum Klumpfuß werden. Wolfgang Welsch keskustelussa kulttuurienvälisestä yhteiskunnasta – ja siitä, miten musiikki voi yhdistää ihmisiä. In: Musikforum. Beyond Borders. Polkuja kulttuurienvälisiin maailmoihin. Numero 1. Tammi-maaliskuu.

Schönhuth, M. (n.d.): Das Kulturglossar. http://kulturglossar.de/html/k-begriffe.html#kulturbegriff_eng [03.12.2019].

Kohl, P. (2013): Uudelleenarviointi ja identiteetti transkulttuurisessa tilassa. Kahden Mannheimin kaupunginosan toisistaan poikkeavat vastaanotot. Wiesbaden: Springer.