Kulttuurikartta (näytelmä)

Kulttuuri on yhteiskunnan älyllisten ja taiteellisten saavutusten kokonaisuus (vrt. Wahrig 2009, 638). Antropologinen kulttuurin käsite kattaa yhteiskunnan kollektiivisten havainto-, ajattelu- ja toimintamallien kokonaisuuden. Hofstede ymmärtää sen „kollektiivisena ilmiönä, koska se on ainakin osittain jaettu ihmisten kanssa, jotka elävät tai ovat eläneet samassa sosiaalisessa ympäristössä, eli siellä, missä tämä kulttuuri on opittu“. Se on mielen kollektiivista ohjelmointia, joka erottaa yhden ryhmän tai ihmisryhmän jäsenet toisista“ (Hofstede 1993, 19).

Etnologia – tiede kansoista

Etnologia, myös kulttuuriantropologia tai etnologia, on empiirisesti työskentelevä, vertailuja tekevä tiede. Sen tavoitteena on tutkia, miten monimuotoista ihmisten käyttäytyminen on, jotta se olisi ymmärrettävää ja selitettävissä eri kulttuureissa. Enää ei keskitytä vain kaukaisiin yhteiskuntiin, vaan myös omiin, joissa kulttuurinen monimuotoisuus ja erilaisuus ovat merkittäviä (vrt. Barth 1969).

Etnologi Christoph Antweiler toteaa tässä yhteydessä, että kaikilla kulttuureilla on lukemattomista eroista huolimatta yllättävän paljon yhteistä. Hän kerää Barbie-nukkeja eri puolilta maailmaa tutkiakseen niiden yhtäläisyyksiä ja eroja. Näin hän havaitsee, että ne on sovitettu alkuperämaansa kulttuureihin, mutta että tietyt perusominaisuudet, kuten sileä iho tai kapea vyötärö, ovat samat ja niitä pidetään kaikissa kulttuureissa kauneuden merkkinä (ks. Rauner 2009). Antweiler ei ole huolissaan triviaaleista yhtäläisyyksistä. Pikemminkin hän tarkastelee ilmiötä, että vaikka toisin voisi olla, lähes kaikissa kulttuureissa on yhteisiä asioita, kuten insestikielto, vieraanvaraisuus tai seksuaaliset rajoitukset (vrt. Rauner 2009).

Intressien yhteentörmäys

Antweiler huomauttaa kuitenkin myös, että tunnustuksen ja profiilin tavoittelussaan kulttuurit esittävät itsensä usein hermeettisesti sulkeutuneina eivätkä siten näe, mitä yhteistä niillä on (vrt. Antweiler 2009, 12). Tiedämme kuitenkin nykyään, että toisaalta ihmisillä on potentiaalia aggressiivisuuteen ja että erityisesti sosiaalisille suhteille on usein ominaista tämä. Toisaalta ihmisillä on myös taipumus olla ystävällisiä, huomaavaisia ja yhteistyökykyisiä (ks. Antweiler 2009, 104). Monista yhtäläisyyksistä huolimatta etnisiä konflikteja on olemassa. Niitä aiheuttavat esimerkiksi huono-osaisuus tai resurssien niukkuus.

(Kulttuurinen) valtakartta

Esimerkkinä tästä ovat Ruandassa tai entisessä Jugoslaviassa vallinneet sisällissodat. Konfliktit, joilla on sosioekonomisia syitä, värittyvät usein kulttuurisesti osallistujien itsensä toimesta strategisista syistä ja vasta jälkikäteen. He eivät myönnä olevansa köyhiä tai ylikuormitettuja, vaan käyttävät etnistä korttia: Omistusoikeutta korostetaan ja muka ylitsepääsemättömiä kulttuurieroja korostetaan (vrt. Rauner 2009). Kyse ei ole tavoista, perinteistä eikä arvoista. Tavoitteena on saavuttaa valtaa, ansaita rahaa ja miehittää tuottoisia virkoja. Oman ryhmän etujen ajamiseksi tässä kamppailussa on edullista pelata kulttuurikorttia (vrt. Antweiler 2009, 106).

Jotta syntyisi rauhanomainen elämäntapa, olisi löydettävä kulttuuri, joka ei pysyvästi käy sotia tai jossa miesten väkivalta ei näyttele roolia. Tämä osoittaa, „että väkivalta ja sota eivät ole luonnonlakeja tai yhteiskunnan elämän rakenteellisia välttämättömyyksiä“. (Antweiler 2009, 107)

Kirjallisuus

Antweiler, Christoph (2009): Heimat Mensch. Mikä meitä yhdistää. Hamburg: Murmann.

Barth, F. (1969): Etniset ryhmät ja rajat. Kulttuurieron sosiaalinen organisointi. Oslo: Universitetsforlaget.

Hermann, Ursula (2006): WAHRIG. Saksankielinen kirjoitusasu (2009). Berliini: Cornelsen.

Hofstede, Geert (1993). Kulttuurien välinen yhteistyö. Kulttuurit – organisaatiot – johtaminen. Wiesbaden: Gabler.

Rauner, Max (2009) Moninaisuus on rajallista. https://www.zeit.de/zustimmung?url=https%3A%2F%2Fwww.zeit.de%2Fzeit-wissen%2F2009%2F06%2FInterview-Antweiler [28.06.2018].

Thomas, Alexander (2016) Kulttuurienvälinen psykologia. Ymmärtäminen ja toimiminen kansainvälisissä yhteyksissä. Göttingen: Hogrefe.