Identiteetti, seksuaalinen

Seksuaalinen identiteetti tarkoittaa lesboja, homoja, biseksuaaleja, panseksuaaleja, demiseksuaalisia, aseksuaaleja ja panseksuaaleja henkilöitä.

Seksuaalinen suuntautuminen kuvaa „henkilön seksuaalisten ja emotionaalisten tarpeiden suuntautumista muihin samaa tai vastakkaista sukupuolta tai molempia sukupuolia edustaviin henkilöihin“ (1; ks. Sexual Orientation-in Psychotherapy and Counselling s. 6), mutta seksuaalinen identiteetti lisää termiin itseymmärryksen arvon, jota ei voida määritellä yksinomaan seksuaalisten suhteiden tai tekojen perusteella toisten henkilöiden kanssa tai heitä kohtaan.

Magret Göthin ja Ralph Kohnin mukaan seksuaalinen identiteetti on identiteetti, jonka henkilö kehittää seksuaalisen suuntautumisensa perusteella. Identiteetin kehittymiseen vaikuttaisivat yksilöllinen, sosiaalinen ja kulttuurinen tilanne sekä muut seikat. (2; ks. Sexual Orientation-in Psychotherapy and Counselling s. 6).

Tästäkin voidaan nähdä, että seksuaalinen identiteetti voi kehittyä seksuaalisesta suuntautumisesta, mutta näitä kahta termiä ei tulisi käyttää synonyymisesti. On myös korostettava, että seksuaalisen vetovoiman puute, joka voi ilmetä myös siten, että ei solmita seksuaalisia suhteita, voi olla myös seksuaalinen identiteetti, nimittäin aseksuaalisuus. Seksuaalisen identiteetin yhdistäminen yksinomaan seksuaalisiin suhteisiin/toimiin voi siis johtaa vääriin johtopäätöksiin. Lisäksi seksuaaliseen identiteettiin voivat vaikuttaa muun muassa kulttuuriset vaikutteet, mutta myös yksilölliset kehityskulut, joten seksuaalinen identiteetti on kattavampi kuin seksuaalinen suuntautuminen.

Stefan Timmermann puolestaan määrittelee seksuaalisen identiteetin seuraavasti: „Seksuaalinen identiteetti on ihmisten perustavanlaatuinen itseymmärrys siitä, keitä he ovat seksuaalisena olentona – miten he näkevät itsensä ja miten muut (haluavat) heidät nähdä. Se sisältää biologisen, sosiaalisen ja myös psykologisen sukupuolen sekä seksuaalisen suuntautumisen.“ (3; ks. Handbuch Sexualpädagogik und sexuelle Bildung, s. 261). Seksuaalinen identiteetti ei myöskään ole elämän aikana staattinen, vaan pikemminkin muuttuva (4; ks. Handbuch Sexualpädagogik und sexuelle Bildung, s. 261).

Tämä osoittaa selvästi, että seksuaalisesta suuntautumisesta johtuvien seksuaalisuhteiden ei tarvitse automaattisesti olla identiteettiä muokkaavia, vaan kyse on pikemminkin itseymmärryksestä, joka voi olla muutettavissa.

Seksuaalisen identiteetin määritelmiä ja esimerkkejä

Aseksuaali: Aseksuaali henkilö ei tunne seksuaalista vetoa muihin ihmisiin. Biseksuaaliset Biseksuaaliset henkilöt tuntevat romanttista, eroottista ja/tai seksuaalista vetoa omaan tai „vastakkaiseen“ sukupuoleen kuuluviin henkilöihin. Tämä seksuaalisen identiteetin nimitys edellyttää itsensä sijoittamista binääriseen sukupuolijärjestykseen (vrt. „panseksuaali“). (…)

Demiseksuaali: Demiseksuaaliset henkilöt tuntevat seksuaalista vetoa vain henkilöihin, joihin heillä on jo läheinen suhde.

Heteroseksuaalinen: Heteroseksuaaliset henkilöt tuntevat romanttista, eroottista ja/tai seksuaalista vetoa „vastakkaista“ sukupuolta oleviin henkilöihin. Tämä seksuaali-identiteetin määrittely edellyttää itsensä sijoittamista binääriseen sukupuolijärjestykseen. Heteronormatiivisuutta pidetään yhteiskunnallisena järjestysperiaatteena, jonka avulla seksuaalisuus ja sukupuoli standardoidaan.

Homoseksuaali: Homoseksuaaliset henkilöt tuntevat vetoa samaa sukupuolta oleviin henkilöihin romanttisissa, eroottisissa ja/tai seksuaalisissa haluissaan. Tämä seksuaalisen identiteetin määrittely edellyttää itsensä sijoittamista binääriseen sukupuolijärjestykseen. Joskus sitä pidetään patologisoivana, minkä vuoksi käytetään yleisemmin termejä „lesbo“ ja „homo“. (…)

Lesbo: Tämä seksuaalisen identiteetin nimitys edellyttää itsensä sijoittamista binääriseen sukupuolijärjestykseen. Sillä tarkoitetaan naisten samaa sukupuolta olevaa seksuaalista identiteettiä. Käytettiin aiemmin halventavana nimityksenä, mutta siitä on tullut positiivinen itsemerkintä lesbo-homoemansipaatioliikkeen myötä. (…)

Panseksuaali: Pansukupuoliset henkilöt tuntevat vetoa muihin ihmisiin sukupuolesta riippumatta. Tähän kuuluvat miesten ja naisten lisäksi myös transsukupuoliset ja intersukupuoliset ihmiset. Tällöin kyseenalaistetaan binäärinen sukupuolijärjestys. (…)

Homo: Tämä seksuaalisen identiteetin nimitys edellyttää itsensä sijoittamista binääriseen sukupuolijärjestykseen. Tällä tarkoitetaan miesten samaa sukupuolta olevaa seksuaalista identiteettiä. Käytettiin aiemmin halventavana nimityksenä, mutta siitä on tullut positiivinen itsemääritelmä lesbo-homoemansipaatioliikkeen myötä.

Seksuaalinen identiteetti: Käytetään myös nimitystä seksuaalinen suuntautuminen. Identiteetti korostaa, että kyse ei ole vain suuntautumisesta mahdollisten kumppaneiden suhteen, vaan että se on osa identiteettiä. Se voi kuitenkin muuttua elämän aikana. Joskus mukaan luetaan myös sukupuoli tai sukupuoli-identiteetti, koska seksuaalisen identiteetin tunnistaminen on riippuvainen sukupuolikategorioista. Tässä raportissa sukupuoli käsitetään mahdollisena läpileikkaavana ulottuvuutena, joka voi olla vuorovaikutuksessa seksuaalisen identiteetin kanssa ja johtaa moniulotteisiin tai intersektionaalisiin kokemuksiin.“ (lainattu teoksesta Kokemuksia seksuaaliseen identiteettiin perustuvasta syrjinnästä Saksassa, Dorina Kalkum, Magdalena Otto, elokuu 2017, sivu 124 ja sitä seuraavat sivut (5).

Ero sukupuoli-identiteettiin

Sukupuoli- ja sukupuoli-identiteetti eivät kuvaa samaa asiaa, mutta ne liittyvät usein toisiinsa. Sukupuoli-identiteetti kuvaa sosiaalista sukupuolta eli sitä sukupuolta, johon henkilö samaistuu. Tämä voi poiketa biologisesta sukupuolesta. (6)

Judith Butler näkee syyn sukupuoli-identiteetin käyttöönottoon niissä ongelmissa, joita binäärinen sukupuolijärjestelmä aiheuttaa. Biologisesti ei voida kieltää, että on olemassa myös ihmisiä, joilla on useita morfologisia sukupuoliominaisuuksia. Näin ollen ei olisi sallittua siirtää tätä oletettua binäärisyyttä sukupuoli-identiteettiin. Englannin kielessä biologinen sukupuoli erotetaan sosiaalisesta sukupuolesta (gender); saksan kielessä tämän eron tekemiseksi olisi käytettävä termejä Geschlecht (sukupuoli) ja Geschlechtsidentität (sukupuoli). (7; vrt. Das Unbehagen der Geschlechter (Gender Trouble), s. 23 ja sitä seuraavat sivut).

Sukupuoli-identiteetti kuvaa sitä, miten ihminen lukee itseään tai haluaisi, että häntä luetaan, kun taas sukupuoli-identiteetti käsittää myös ihmissuhteiden väliset sukupuolisuhteet (tai aseksuaalisuuden tapauksessa seksuaalisen vetovoiman puuttumisen).

Tarkempaa tietoa sukupuolesta löytyy täältä: https://www.hyperkulturell.de/glossar/gender/.

Kirjallisuus

1 Göth, M.; Kohn, R. (2014): Seksuaalinen suuntautuminen psykoterapiassa ja neuvonnassa. Springer Verlag: s. 6

2 Göth, M.; Kohn, R. (2014): Sexual orientation-in psychotherapy and counselling. Springer Verlag: s. 6

3 Sielert, U. [toim.]; Schmidt, R. (2008): Handbuch Sexualpädagogik und sexuelle Bildung. Juventa Verlag: s. 261

4 Sielert, U. [toim.]; Schmidt, R. (2008) Vrt. käsikirja Sexualpädagogik und sexuelle Bildung (2008): S. 261

5https://www.antidiskriminierungsstelle.de/SharedDocs/downloads/DE/publikationen/Expertisen/expertise_diskrimerfahrungen_in_de_anhand_der_sex_identitaet.pdf;jsessionid=E2D04807FA660332333E3B75FB02D856.intranet211?__blob=publicationFile&v=3 s.124 (viitattu 20.08.2021).

6https://www.antidiskriminierungsstelle.de/SharedDocs/downloads/DE/publikationen/Expertisen/expertise_diskrimerfahrungen_in_de_anhand_der_sex_identitaet.pdf;jsessionid=E2D04807FA660332333E3B75FB02D856.intranet211?__blob=publicationFile&v=3 (luettu 20.08.2021)

7 Butler, J. [Toim.]; painos suhrkamp 2433(1991): Das Unbehagen der Geschlechter; alkuperäinen nimi: Gender Trouble; Suhrkamp Verlag: s.23 ff.