Hotspotit

Termi hotspot on johdettu englanninkielisistä sanoista hot „kuuma“ ja spot „paikka“, ja se tarkoittaa siis kuumaa paikkaa (vrt. https://www.duden.de/rechtschreibung/Hotspot).

Määritelmä

Hotspotit ovat niin sanottuja rikkaita pisteitä, joilla tarkoitetaan niitä paikkoja viestinnässä, joissa kulttuurisidonnaisia ongelmia esiintyy useammin. Tällaisia ovat esimerkiksi tervehdykset, kritiikki, eriävät mielipiteet, määritelmät tai selitykset (esim. „duzen“ / „siezen“) (vrt. Agar 1994, 100).

Rikkaita kohtia esiintyy usein kulttuurien välisessä viestinnässä, mutta ne eivät välttämättä ole siihen sidottuja. Tämä tarkoittaa, että rikkaita kohtia esiintyy sekä kulttuurin sisällä että kontrastiivisesti kahden kulttuurin vertailussa. Heti, kun keskustelussa ilmenee vaikeuksia, rich points voi olla mukana. Kyse voi olla joko yksilön käyttäytymisestä tai kulttuurisista malleista (vrt. Heringer 2017, 166). „Rikkaat kohdat ovat rikkaita

– koska ne tarjoavat oivalluksia kulttuureista,

– koska ne opettavat meitä tarkastelemaan omia odotuksiamme,

– koska ne voidaan ottaa huomioon ja käsitellä kommunikatiivisesti“ (Heringer 2017, 166).

Rikkaille pisteille on tyypillistä, että vaikeuksia syntyy paitsi eri kulttuurien leikkauspisteissä myös äidinkielisten puhujien välisissä erimielisyyksissä. Voidaankin päätellä, että rich pointit ovat kulttuurisesti rikkaita, niissä on monia eri komponentteja ja ne nähdään ja koetaan eri tavoin (vrt. Heringer 2017, 166-167).

Miten rikas piste voidaan ymmärtää paremmin?

Agarin mukaan itävaltalainen termi Schmäh on jo itsessään Rich Point, sillä kulttuuri ja historia ovat syvällä tässä sanassa. „Rikkaat pisteet signaloivat, missä kielikulttuurinen toiminta on“ (Agar 1994, 106). Agar vertaa rich pointia kompastuskiveen, jonka yli joku kaatuu. Rikas piste syntyy silloin, kun kommunikaatio- ja ymmärtämisongelmia ilmenee ja kulttuuritaustan tuntemus on riittämätöntä. Jos rikasta pistettä epäillään, tulisi tutkia eroja omaan kulttuuriin. Vastaavasti rikkaan pisteen ja maailmankatsomusten välille tulisi luoda yhteyksiä. Tämä voi johtaa rich pointin syvempään ymmärtämiseen (vrt. Heringer 2017, 168-169).

Mitä eroa on rich pointsin ja hotspotsin välillä?

Heringer ymmärtää hotspotit rikkaina pisteinä, joiden merkitys on yleistetty. Didaktisista syistä kulttuurienvälisen viestinnän yleiset hotspotit tunnistetaan ja luetellaan. Tällaiset hotspotit on yleensä johdettu kokemuksesta (vrt. Heringer 2017, 169). Hotspotit ovat siis kulttuurisidonnaisia tilanteita, joissa esiintyy väärinkäsityksiä, kuten arkipäivän tilanteita: tervehtiminen, kyllä/ei sanominen, lahjat, kehonkieli, vaikeneminen, anteeksipyytäminen jne. Tätä selitetään tarkemmin jäljempänä. Sen sijaan rikkaat kohdat, kuten Schmähin esimerkissä, on ymmärrettävä asenteena elämää kohtaan sekä yleisenä asenteena nähdä elämä ja asiat.

Esimerkkejä

Saksan kielen valinta Du tai Sie tai amerikkalainen päiväys ovat esimerkkejä kuumakohdista. Lisäksi itävaltalainen tai wieniläinen Schmäh on myös yksi niistä. On huomattava, että tämän sanan selittämisessä on näkemyseroja. Lähtökohtaisesti termi ymmärretään kuitenkin tarkoittavan ironiaan perustuvaa elämäntapaa (vrt. Heringer 2017, 166-167). Lisäksi tervehtiminen luetaan myös hotspottien joukkoon. Täällä tervehdyksiä suoritetaan kielellisesti, fyysisesti ja elein eri tavoin kielestä ja kulttuurista riippuen. Esimerkiksi amerikkalainen How do you do? tai ¿Qué tal? espanjaksi ei vaadi suoraa vastausta. Lisäksi myös puhelimessa on erilaisia tapoja. Kun Saksassa soittaja kertoo nimensä, monissa muissa maissa vastataan vain kyllä. Kielellisen osan lisäksi myös fyysinen osa vaihtelee maasta toiseen. Niinpä esimerkiksi Itävallassa kättely on pakollinen. Islamilaisessa kulttuurissa taas mies ei koskaan kättele naista (vrt. Heringer 2017, 169). Lisäksi myös puhuttelumuodot aiheuttavat kulttuurien välisiä väärinkäsityksiä. Lisäksi henkilökohtaiset kysymykset voivat aiheuttaa suurta hämmennystä eri kulttuureissa, esimerkiksi Indonesiassa (vrt. Heringer 2017, 170 f.). Kutsut ovat toinen esimerkki. Jos esimerkiksi juhlat järjestetään kello 20, saksalaiselle pitäisi kertoa tasan kello 20, espanjalaiselle kello 7.40 jne. (vrt. Heringer 2017, 172).

Lisäksi kieliongelma on tyypillinen esimerkki hotspoteista. Herää kysymys, mitä kieltä eri kielikulttuureista tulevien kumppaneiden tulisi puhua jne. (vrt. Heringer 2017, 172). Lisäksi suostumus ja hylkääminen toteutuvat eri kulttuureissa eri tavoin. Ne ilmaistaan myös erilaisin elein. Esimerkiksi Kiinassa kokonaan juotu lasi on merkki siitä, että isäntä ei täytä lasia jatkuvasti uudelleen (vrt. Heringer 2017, 174). Lisäksi kuuntelutavat osoittavat kulttuurien välisiä merkittäviä eroja, esimerkiksi Puolassa hiljaista kuuntelua pidetään kohteliaana. Lisäksi uskontoa pidetään kuumottavana asiana. Lisäksi kritiikkiin, kohteliaisuuksiin ja huumoriin on suhtauduttava varovaisesti, sillä ne koetaan eri kulttuureissa eri tavoin (vrt. Heringer 2017, 175-177).

Kirjallisuus

Agar, Michael (1994): The intercultural frame. In: International Journal of Intercultural Relations 18.

Dudenverlag: https://www.duden.de/rechtschreibung/Hotspot [29.08.2019].

Heringer, Hans Jürgen (2017): Intercultural communication. Perusteet ja käsitteet. 5th ed. Tübingen: Francke.

Rössler, Andrea (2008): Rössler: Successful Vocabulary Acquisition in Spanish Classes. Teoksessa: Lüning, Marita/ Rössler, Andrea/ Sommerfeldt, Kathrin/ Strickstrack-García, Roswitha/ Vences, Ursula/ Wlasak-Feik, Christine (toim.): Prinzipien und Methoden des Spanischunterrichts. Espanjan opettaminen vieraana kielenä. Seelze: Friedrich, 20-25.