Etnosentrismi

Termi etnosentrismi tulee kreikan kielen sanasta etnos „kansa“. Kansa nousee keskiöön oppina, ideologiana tai älyllisenä virtauksena.

Tieteidenvälinen termi

Etnosentrismistä on sittemmin tullut yleinen termi, joka löytää tieteidenvälisiä sovelluksia. Sitä käytetään psykologiassa, yhteiskuntatieteissä ja valtiotieteissä. Etnosentrismi ymmärretään yksilön ennakkoluulona kulttuurisesti vieraita ihmisiä ja ryhmiä kohtaan. Henkilö katsoo oman kulttuurinsa („oman ryhmän“) silmälasien läpi, tekee siitä mittapuun ja tulkitsee kulloinkin kyseessä olevaa toista kulttuuria („vierasta ryhmää“) tältä pohjalta. Tämä johtaa oman kulttuurin asenteiden reflektoimattomaan siirtämiseen. Tämän ohella voidaan havaita normatiivisia suuntauksia: Ihmiset pitävät omaa kulttuuriaan ja uskontoaan hyvänä, moraalisena ja hyveellisenä. Ulkopuoliset ryhmät sen sijaan nähdään huonoina, moraalittomina ja uhkaavina.

Ennakkoluulot ja stereotypiat

Näin ollen myös stereotypioilla ja ennakkoluuloilla on merkitystä, jotka, jos niitä ei harkita uudelleen, voivat muodostua rasistisen tai kansallismielisen käyttäytymisen perustaksi: „Etnosentrismi menee pelkkää muukalaisvihaa pidemmälle siinä mielessä, että vierasta ei pidetä ainoastaan vieraana ja siksi pelottavana, vaan ennen kaikkea `alempiarvoisena‘ liioitellun me-tunteen vuoksi“ (Wahle 2017, 231).

Etnosentrismin määritteellinen vastakäsite on monikeskuksisuus, joka puoltaa avointa ja suvaitsevaa suhtautumista muihin kulttuureihin, elämäntapoihin ja näkemyksiin kuuluviin ihmisiin. Muiden kulttuurien ainutlaatuisuutta ja itsenäisyyttä kunnioitetaan ja omia kulttuurisia arvoja ja asenteita reflektoidaan kriittisesti.

etnosentrismistä

Etnosentrismillä tarkoitetaan ryhmän taipumusta pitää omaa kulttuuriaan, perinteitään, arvojaan ja normejaan ylivertaisina ja „oikeina“ muihin kulttuureihin ja ryhmiin verrattuna. Etnosentrismi voi johtaa siihen, että ihmiset pitävät muita kulttuureja „vieraina“, „eksoottisina“ tai „alempiarvoisina“ ja väheksyvät tai syrjivät niitä. Etnosentrismi voi myös johtaa ennakkoluuloihin, stereotypioihin ja konflikteihin eri ryhmien välillä. On tärkeää huomata, että etnosentrismi ei perustu ainoastaan etniseen alkuperään, vaan se voi perustua myös muihin identiteettimerkkeihin, kuten uskontoon, kieleen, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen.

Etnosentrismi on ajattelutapa, jossa omaa kulttuuria, uskontoa tai kansaa pidetään arvovaltaisena maailman arvioinnissa ja tulkinnassa. Kyse ei ole vain oman kulttuurin arvostamisesta, vaan myös muiden kulttuurien halveksunnasta tai hylkäämisestä. Etnosentrisillä ihmisillä on taipumus pitää omaa kulttuuriperintöään arvojen ja normien ainoana oikeutettuna perustana ja arvioida muita kulttuureja sen mukaisesti. Tämä voi johtaa vääristyneeseen ja kielteiseen käsitykseen muista kulttuureista.

Etnosentrismi voi ilmetä eri tasoilla. Yksilötasolla etnosentrismi voi johtaa ennakkoluuloihin ja syrjintään, esimerkiksi silloin, kun henkilö hylätään tai häntä syrjitään hänen kulttuuritaustansa vuoksi. Yhteiskunnallisella tasolla etnosentrismi voi johtaa sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja rasismiin. Se voi myös osaltaan lietsoa konflikteja eri kulttuurien tai kansojen välillä.

On tärkeää korostaa, että etnosentrismi ei ole yleismaailmallinen inhimillinen piirre, vaan kulttuurinen rakennelma, joka voi vaihdella eri kulttuureissa. Kulttuurinen monimuotoisuus ja kulttuurienvälisyys ovat tärkeitä tekijöitä avoimessa ja suvaitsevaisessa yhteiskunnassa, joka edistää erilaisten kulttuurien ja näkökulmien kunnioittamista ja tunnustamista.

Kirjallisuus

Ahlheim, Klaus (2013): Rechtsextremismus, Ethnozentrismus, politische Bildung. Kritische Beiträge zur Bildungswissenschaft, vol. 8. Hannover: Offizin.

Hagedorn, Jörg et al. (toim.) (2010): Etnisyys, sukupuoli, perhe ja koulu: heterogeenisuus kasvatuksellisena haasteena. Wiesbaden: VS.

Sumner, William Graham (2007): Folkways. A Study of Mores, Manners, Customs and Morals. Uusintapainos Cosimo Classics. New York: Dover Publications.

Wahle, Stefan (2017): Fremdheitserlebnisse und Helferphantasien unter dem Einfluss von Ehtnozentrismus. 2nd ed. Norderstedt: Books on Demand.