Buen Vivir

Buen Vivir – hyvä elämä, Sumak Kawsay (kichwa) tai Suma Qamaña (aymara), kuten sitä kutsutaan eri kielillä, on Latinalaisen Amerikan vaihtoehtoinen kehitysmalli. Se syntyi kasvun jälkeisen keskustelun myötä, ja se nojaa alkuperäisväestön käytäntöihin ja tietämykseen (ks. Acosta 2015, 14).

Rethinking

Buen Vivir vaatii nykyisen kehitysparadigman uudelleenajattelua kehityksen ymmärtämisen ja merkityksen osalta. Tässä käsitteessä kehitystä ei ymmärretä talouskasvuna, kuten kapitalistisessa talousmallissa, vaan polkuna kohti kollektiivista tyytyväisyyttä yhteiskunnassa (vrt. Acosta/ Abarca 2018, 132). Buen Viviriä ei siis mitata yksilön hyvällä elämällä. Pikemminkin se on „ihmisten hyvää yhteiselämää yhteisössä, eri yhteisöissä …“. (Acosta 2016, 1) on keskiössä. Lisäksi se osoittaa erilaisia mahdollisuuksia kestävään elämäntapaan.

Harmonia

Se tähtää harmoniseen suhteeseen niin yhteiskunnan kuin luonnonkin välillä ja kritisoi luonnonvarojen hyväksikäyttöä. Pachamama – Äiti Maa – joka tarkoittaa elämän alkuperää, on tässä käsitteessä erityisessä asemassa. Tämä käsite luo uudenlaisen käsityksen luonnon merkityksestä politiikassa, ja sillä on siten suuri merkitys myös ilmastokeskustelussa. Lisäksi Buen Vivir pyrkii uuteen hegemoniaan, joka perustuu erilaisiin kulttuureihin. Alkuperäisväestöryhmien moninaisuuden tunnustaminen on käsitteen olennainen osa (ks. Fatheuer 2011, 21).

Perustuslaki

Hyvän elämän käsite sisällytettiin sekä Ecuadorin (2008) että Bolivian (2009) perustuslakiin (vrt. Acosta/ Abarca 2018, 132). Molempia valtioita on muokannut niiden siirtomaamenneisyys, joka näkyy sekä yhteiskunnallisissa että taloudellisissa rakenteissa (vrt. Fatheuer 2011, 14). Valtion tavoitteenaan saavuttaa Sumak Kawsay – hyvä elämä – ne ovat selvästi etääntyneet kapitalistisesta talousmallista ja vetoavat sen sijaan sosiaaliseen talouteen, jonka arvoja ovat oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja kestävyys (vrt. Friant/ Langemore 2015, 65).

Kirjallisuus

Acosta, Alberto (2015): Buen Vivir. Vom Recht auf ein gutes Leben. München: oekom.

Acosta, Alberto (2016). Buen Vivir. Rethinking the World from a Buen Vivir Perspective. https://rosalux.org.br/de/die-welt-aus-der-perspektive-des-buen-vivir-uberdenken/ [01.04.2020].

Acosta, Alberto/ Abarca, Mateo Martínez (2018): Buen Vivir: Globaalin etelän kansojen vaihtoehtoinen näkökulma kapitalistisen moderniteetin kriisiin. Teoksessa: Vishwas, S. (toim.): The Climate Crisis. South African and Global Democratic Eco-Socialist Alternatives: Johannesburg: Wits University Press, 131-146.

Fatheuer, Thomas (2011): Buen Vivir. Lyhyt johdatus Latinalaisen Amerikan uusiin käsityksiin hyvästä elämästä ja luonnon oikeuksista. Teoksessa: Heinrich Böll -säätiö (toim.): Schriften zur Ökologie (Vol. 17): Berliini: Heinrich Böll -säätiö, 7-30.

Friant, M. Martin Calisto/ Langmore, John (2015): Buen Vivir: politiikka, jolla selviydytään antroposeenista? In: Global Policy 6(1), 64-71.