Arvojen opas. Arvot ovat identiteettiä muokkaavia. „Jotta voi vapaaehtoisesti ja vapaasti tunnustaa ja hyväksyä vieraita arvoja, on oltava omat arvot. (Schopenhauer 1819)
Arvot voidaan ymmärtää vakaumuksina tai ohjeina. Viestintätieteilijä ja psykologi Gerhard Maletzken mukaan „[arvoorientaatiot] ovat ajattelumme, kokemuksemme ja toimintamme taustalla […]. Nämä orientaatiot siirtyvät sukupolvelta toiselle sosialisaatioprosessissa, jolloin muutokset ovat varsin mahdollisia yhteiskunnallisen muutoksen yhteydessä.“ (Maletzke 1996, 80)
Kulttuurin rakenteelliset piirteet
Arvot toimivat yhtenäisenä verkostona, johon on orientoiduttava. Ero on kunkin kulttuurin yksilöllisessä painotuksessa (vrt. Maletzke 1996, 80). Lisäksi Maletzke kuvaa teoksessaan Intercultural Communication arvoorientaatioita „kulttuuriseksi rakennepiirteeksi, [josta] ihmiset tulevat tietoisiksi vasta, kun he kohtaavat muista kulttuureista tulevia ihmisiä, joilla on omat arvoorientaationsa“. (Maletzke 1996, 80.) Tätä täydentäen kulttuurintutkija Edith Broszinsky-Schwabe tiivistää arvot „ajatuksiksi yksilön tai yhteisön elämän tavoitteista [jotka] laukaisevat asenteita, toimia ja suunnitelmia“. (Broszinsky-Schwabe 2011, 177).
Lutz H. Eckensberger huomauttaa artikkelissaan Arvot ja moraali, että arvokäsitykset voidaan selittää kehityspsykologian näkökulmasta. Jo Jean „Piaget (1954) osoittaa terävässä analyysissään kognitioiden, tunteiden ja arvioiden välisestä yhteydestä, että nämä viittaavat toisiinsa kehityspsykologian kannalta. […] Operatiivinen palautuvuus (‚konkreettiset operaatiotʻ) mahdollistaa normatiiviset tunteet ja saa niistä ravintonsa; se vastaa arvosisältöä.“ (Eckensberger 2007, 511)
Muuttuvat arvot
Vaikka arvo-orientaatiot ovat Maletzken mukaan yleensä pysyviä, hän kuitenkin toteaa, että kulttuurien tavoin myös arvot muuttuvat ja muuntuvat vähitellen ajan kuluessa (vrt. Maletzke 1996, 89). Tämä on ilmeistä „nuoremmassa sukupolvessa, jossa on havaittavissa suuntaus kohti aktiivisuutta, luovuutta ja itsemääräämisoikeutta. Spontaanius, kokemukset, vapaus ja henkilökohtainen viestintä korostuvat, kun taas standardoitu ja tottumukseen perustuva käyttäytyminen vähenee“. (Maletzke 1996, 89.) Sen sijaan kolmannessa maailmassa tapahtuu samanaikaisesti arvosuunnittelun muutos. Maletzke kritisoi ennen kaikkea teknologian, median ja modernien sosiaalisten rakenteiden tuloa, jotka sisältävät länsimaisia arvoja, kuten „huolellisuus, järjestys, täsmällisyys [ja] luotettavuus“ (Maletzke 1996, 89), ja jotka näin „tuhoavat“ perinteisiä kulttuurimuotoja. Tällaiset muutokset „johtavat maailmanlaajuisesti kulttuuriseen assimilaatioon, ‚amerikkalaistumiseenʻ tai ‚länsimaistumiseenʻ“.“ (Maletzke 1996, 90)
Arvokäsitykset ja väärinkäsitykset
Broszinsky-Schwabe selventää kirjassaan Intercultural Communication, että arvot liittyvät läheisesti identiteetin kehittymiseen ja että niille on ominaista eri kulttuurien piirteitä. Kirjoittaja erottaa toisistaan aineelliset (varallisuus, raha, omaisuus), sosiaaliset (perhe, yhteisö), moraaliset/eettiset (kunnia, ylpeys, oikeudenmukaisuus) ja uskonnolliset arvot (uskonnolliset periaatteet, laiminlyönnit).
Merkittäviä yksittäisten kulttuurien kannalta ovat niiden erilaiset arvot. Esimerkiksi länsimaisissa kulttuureissa on taipumus materialistiseen elämäntapaan, kun taas islamilaisilla alueilla eettiset ja uskonnolliset arvot ovat tärkeimpiä. Kun eri kulttuureista tulevat ihmiset kommunikoivat tai toimivat yhdessä, voi syntyä väärinkäsityksiä tai jopa vakavia konflikteja erilaisten arvosuuntautuneisuuksien vuoksi (vrt. Broszinsky-Schwabe 2001, 177).
Arvojen institutionaalinen välittyminen
Lisäksi Broszinsky-Schwabe selittää, missä määrin arvoja välitetään erilaisten instituutioiden avulla. Keskeiset arvot välittyvät perheen tai sosiaalisen yhteisön sisällä. Valtio puolestaan pyrkii välittämään kansallisia arvoja (isänmaanrakkaus, isänmaan puolustaminen) oppilaitosten kautta. Lisäksi yhteiskunnat, joilla on ideologisia tarkoitusperiä (determinismi, positivismi, nihilismi jne.), edustavat ja levittävät suotuisia tai epäsuotuisia, väkivaltaisia arvoja. Kirkko voidaan mainita viimeisenä merkittävänä arvoja välittävänä instituutiona (ks. Broszinsky-Schwabe Jahr, 178 f.). Bronzinsky-Schwaben mukaan uskonnot perinteineen vaikuttavat monien miljoonien maailman ihmisten erilaisiin „tavoitteisiin ja elämänkäytäntöihin. Nämä arvosuuntaukset määrittävät käyttäytymistä yliluonnollisia voimia, luontoa ja kanssaihmisiä kohtaan“. (Broszinsky- Schwabe 2011, 179.)
Kirjallisuus
Broszinsky-Schwabe, Edith (2011): Intercultural Communication. Väärinkäsitykset – ymmärtäminen. Wiesbaden: Springer.
Eckensberger, Lutz H. (2007): Arvot ja moraali. Teoksessa: Straub, Jürgen/ Weidemann, Arne/ Weidemann, Doris (toim.): Handbuch interkulturelle Kommunikation und Kompetenz. Peruskäsitteet – teoriat – sovellusalueet. Stuttgart: Metzler, 505-515.
Maletzke, Gerhard (1996): Intercultural Communication. Eri kulttuureihin kuuluvien ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Opladen: Westdeutscher.
Schopenhauer, Arthur (1819): Maailma tahtona ja mielikuvituksena. Leipzig: Brockhaus.