„Jokainen arvo (jokainen hyve, jokainen ohjaava periaate, jokainen inhimillinen ominaisuus) voi kehittää täyden rakentavan vaikutuksensa vain, jos se on jatkuvassa jännitteessä positiivisen vasta-arvon, ’sisarhyveen‘ kanssa. Ilman tätä tasapainoa arvo rappeutuu sen devalvoituneeksi liioitteluksi.“ (Schulz von Thun, n.d.)
Schulz von Thun (1989) yhdisti „Nicolai Hartmannilta (1926) peräisin olevan ja Helwigin (1967) edelleen kehittämän arvojen neliön ja kehityksen ajatuksen ihmissuhdeviestinnän ja persoonallisuuden kehityksen huolenaiheisiin“. (Schulz von Thun, n.d.)
Kehitysneliö perustuu neljään arvoon, jotka on pidettävä dynaamisessa tasapainossa. Ylempien positiivisten arvojen, kuten ystävällisyyden ja varautuneen varautuneisuuden, välillä on positiivinen jännite/täydentävä suhde. Näihin nähden pystysuorassa ovat devalvoivat liioittelut, kuten ylenpalttinen etäisyys ja torjuva ärtyisyys. Alempien epäarvojen välinen yhteys edustaa pakenemista yhden epäarvon välillä seuraavaan epäarvoon, kun voimat eivät riitä nousemaan ylempiin positiivisiin arvoihin. Näin voi tapahtua, jos yksi epäarvo, esimerkiksi ylenpalttinen välinpitämättömyys, ei saa toiselta ihmiseltä hyvää vastaanottoa, ja ihminen päättelee, että hänen on tehtävä juuri päinvastoin, ja siirtyy siten toiseen ääripäähän. Mallin diagonaalit edustavat arvojen ja epäarvojen vastakkaisia vastakohtia.
Malli auttaa myös selittämään kulttuurien välisiä konflikteja, ja sitä voidaan käyttää tavoitteiden asettamista koskevissa keskusteluissa.
Kirjallisuus
Schulz von Thun, Friedemann (n.d.): Das Werte- und Entwicklungsquadrat. https://www.schulz-von-thun.de/die-modelle/das-werte-und-entwicklungsquadrat [13.01.2021].
Schulz von Thun, Friedemann (2010): The Values and Development Square. Viestinnän analyysin ja persoonallisuuden kehittämisen väline. Teoksessa: TPS. Leben, Lernen und Arbeiten in der Kita 9, 13-17.