Artefakti

Termi artefakti tulee latinan kielestä, ja se on johdettu sanoista ars/arte „taide, käsityö/taidolla tehty“ ja factum „tehty“. Se viittaa ihmisen tekemiin esineisiin ja ilmaisumuotoihin. Ilmaisuja voidaan esittää symboleina ja symbolisena toimintana (vrt. Harris 1989).

Esihistoria

Esihistoriallisessa kontekstissa artefakti on „kivi, joka on jalostuksen kautta saanut työkalun luonteen; keinotekoisesti tuotettu käyttöesine; myös kiven työstössä syntyneet leikkaukset“ (Brockhaus).

Artefaktit kulttuurisessa kontekstissa

„Kulttuuri on järjestäytynyt sipulinomaisesti eri kerroksiin. Kukin kerros ehdollistaa ja siten vaikuttaa toisiinsa“ (Dahl 2000). Spencer-Oateyn kulttuurisessa sipulimallissa artefaktit sijaitsevat uloimmassa kerroksessa ja edustavat „kulttuurin ilmeisiä merkkejä“ (Dahl 2000), „jotka ovat ulkoisesti näkyviä ja symboloivat yhteiskunnan arvoja ja normeja“ (M. A. R. E. 2005).

Näistä ilmeisistä merkeistä huolimatta kulttuurista riippuvaiset merkitykset vaativat suurta huomiota. Lisäksi on syytä olla tietoinen siitä kielellisestä, uskonnollisesta ja kulttuurisesta ympäristöstä, johon kulloinkin sijoittuu, sillä symboleilla ja symbolisilla teoilla voi olla toisissa kulttuuripiireissä erilainen merkitys kuin meille.

Erilaiset merkitykset

Esimerkki symbolien erilaisista merkityksistä on merkki, jonka teemme peukalolla ja etusormella muodostaaksemme O-merkin. Tällä merkillä on kolme muuta merkitystä kulttuurien välisessä kontekstissa. Esimerkiksi Ranskassa sitä käytetään ilmaisemaan, että jokin asia on arvoton (vrt. Ani 2017). Latinalaisessa Amerikassa, Venäjällä ja Itä-Euroopassa ele puolestaan edustaa „loukkausta, joka syrjivästi pilkkaa homoseksuaaleja“ (Dorscheid). Joissakin osissa Eurooppaa tätä elettä käytetään myös oman vastapuolen loukkaamiseen. Esimerkiksi Länsi-Euroopan maissa valkoinen väri liitetään yleisesti viattomuuteen ja puhtauteen, kun taas Itä-Aasian maissa tämä väri merkitsee surua (vrt. Colours and Life).

Kirjallisuus:

Brockhaus Nachschlagewerk (2019): https://brockhaus.de/ecs/enzy/article/ artefakt-vorgeschichte [26.02.2019].

Dudenverlag: https://www.duden.de/rechtschreibung/Artefakt [09.03.2019].

Värit ja elämä – Online (o. J.): Kiinalainen värikäsitys. http:// www.farbenundleben.de/kultur/farbverstaendnis.html [06.03.2019].

M. A. R. E. (2005): Ohjeita kulttuurienvälisen osaamisen toteuttamiseksi jokapäiväisessä työssä.

hallintojen ja organisaatioiden toiminnassa. https://www.frankfurt.de/sixcms/ media.php/738/leitfaden-interkulturelle-kompetenz.pdf [06.03.2019].

Dorscheid, Kathrin (n.d.): Kultur mal anders: Gesten aus aller Welt. https:// www.geo.de/geolino/mensch/6703-rtkl-gestik-kultur-mal-anders-gesten-aus- aller-welt [26.02.2019].

Harris, M. (1989): Kulttuuriantropologia. Oppikirja. Frankfurt/ Main: Camp Dahl, Stephan (2000): Intercultural Skills for Business, ECE, Lontoo. http:// www.intercultural-network.de/einfuehrung/thema_kultur.shtml [26.02.2019].

Ani (2017): Kulttuurienvälinen viestintä: kasvojen ilmeiden, eleiden ja kehonkielen oikea tulkinta, https://www.stepin.de/weltneugier/die-kulturen-dieser-erde- facial-gestures-and-body-language/ [09.03.2019].