Akkulturaatio

Termi akkulturaatio muodostuu latinan sanoista ad „to“ ja cultura „kulttuuri“, ja se voidaan siten kääntää kulttuuriin tutustumiseksi (ks. Ammon 2010, 55). Brittiläiset ja pohjoisamerikkalaiset kulttuuriantropologit ottivat sen käyttöön kolonisaation aikaan kuvaamaan kahden vieraan kulttuurin välisen kosketuksen seurauksia. Akkulturaatiolla tarkoitetaan yksilön, ryhmän tai yhteiskunnan omaksumaa aiemmin vieraan kulttuurin elementtejä. Mukaan voidaan omaksua tietoja, arvoja, normeja, intuitioita, taitoja, tekniikoita, tottumuksia, identifikaatioita, vakaumuksia, toimintahalukkuutta, todellista käyttäytymistä ja ennen kaikkea kieltä. Kyseessä on oppimisprosessi, jolle on ominaista sisäistäminen, jäljittely ja mallioppiminen, ja joka käynnistyy pääasiassa valloituksen, kolonisaation, siirtolaisuuden, matkailun, tieteellisten kontaktien tai kauppasuhteiden seurauksena. Suora kosketus vieraisiin kulttuureihin on pakollinen edellytys akkulturaatiolle.

Akkulturaation tyypit

Akkulturaatiossa voidaan erottaa neljä tyyppiä: yksipuolinen, vastavuoroinen, täydellinen ja osittainen akkulturaatio. Yksipuolinen akkulturaatio kuvaa vain vieraan kulttuurin yksipuolista omaksumista, kun taas vastavuoroinen akkulturaatio tarkoittaa vieraan kulttuurin kahdenvälistä omaksumista. Lisäksi erotetaan toisistaan täydellinen akkulturaatio, jossa toinen kulttuuri omaksuu toisen, vieraan kulttuurin kaikki elementit ja tuloksena on assimilaatio, ja osittainen akkulturaatio, jossa vain osa vieraan kulttuurin elementeistä integroidaan olemassa olevaan kulttuuriin. Osittaisessa akkulturaatiossa tapahtuu usein lokeroitumista eli tiettyjen osa-alueiden elementtien integroitumista.

Lisäksi akkulturaatio voidaan erottaa toisistaan kognitiivisen, sosiaalisen, rakenteellisen ja identifikaatioulottuvuuden osalta. Kognitiivinen ulottuvuus sisältää tietojen ja taitojen hankkimisen, sosiaalinen ulottuvuus kulttuurien välisten sosiaalisten suhteiden luomisen, rakenteellinen ulottuvuus tiettyjen asemien omaksumisen yhteiskunnassa ja identifikaatioulottuvuus arvojen ja identifikaatioiden omaksumisen (ks. Esser 2018, 4).

Esserin mukaan monikulttuuriset yhteiskunnat ovat seurausta epäonnistuneesta assimilaatiosta ja siten epäonnistuneista akkulturaatioprosesseista: „Integraatio ilman etnistä kerrostuneisuutta ja ilman etnistä työnjakoa edellyttää aina tiettyä rakenteellista assimilaatiota ja siihen liittyen akkulturaatioprosesseja muilla alueilla“ (Esser 2018, 5).

Esserin mukaan etniset konfliktit syntyvät ensisijaisesti reaktiona kulttuurikontaktiin, kun tietty sosiaalinen organisaatio on riippuvainen tiettyjen kulttuurinsa elementtien olemassaolosta ja kun ryhmän tai yhteiskunnan kulttuuri-identiteetti menetettäisiin akkulturaation myötä (ks. Esser 2018, 6).

Kirjallisuus

Ammon, Ulrich (2010): Akkulturation. In: Glück, Helmut (Hrsg.): Metzler Lexikon Sprache. 4. Aufl. Stuttgart: J. B. Metzler.

Esser, Hartmut (2018): Akkulturation. In: Kopp, Johannes/ Steinbach, Anja (Hrsg.): Grundbegriffe der Soziologie. 12. Aufl. Wiesbaden: Springer.