Termi metakulttuurinen humanisaatio juontaa juurensa saksalaiseen sosiaalipsykologian ja sovelletun psykoanalyysin professoriin Hans Kilianiin.
Historialliset juuret
Saksan tieteiden ja humanististen tieteiden edistämiseen tarkoitettuun lahjoittajayhdistykseen kuuluva Köhlerin säätiö luonnehtii Kilianin ajatuksia ja työtä seuraavasti: „Kilian hahmotteli ihmisen evoluutioteorian peruspiirteet, jotka hän jakoi kolmeen vaiheeseen (joita vastaavat tietyt kehitystavat). Ihmisen biologista kehitystä kutsutaan ‚hominisaatioksi‘. Sitä välittävät ensisijaisesti geenit, joiden ilmentymiseen ja valikoitumiseen vaikuttavat epigeneettiset tekijät ja ympäristövaikutukset. Toinen vaihe on „inhimillistyminen“, johon kuuluu ihmisen sosiaalistuminen ja enkulturoituminen (Kilian kutsuu sitä transkulttuuriseksi kehitykseksi).
Kilianin (hajanaisessa) teoriassa kolmannesta vaiheesta, jota hän kutsuu „metakulttuuriseksi inhimillistymiseksi“, postmoderni nykyaika käsitetään aikakautena, jolloin olemme ihmisen kehityksen uudessa vaiheessa (ja meidän on itse ohjattava tätä kehitystä).
Kasvava kuilu
Tämä teoria perustuu aikalaisdiagnoosiin, jossa oletetaan, että tieteellisen ja teknologisen kehityksen ja toisaalta ihmisen kulttuurisen, sosiaalisen ja psykologisen kehityksen välinen kuilu kasvaa. Dynaamisessa ja eriytyneessä, monilta osin globalisoituneessa maailmassa on 1900-luvun kuluessa tullut jatkuvasti uusia haasteita ja vaatimuksia ihmisille.“ (http://www.hans-kilian-preis.de/hans-kilian/grundlagen-seines-denkens)
Kirjallisuus
Köhler, Lotte/ Reulecke, Jürgen/ Straub, Jürgen (2011): Kulturelle Evolution und Bewusstseinswandel: Hans Kilianin historiallinen psykologia ja integroiva antropologia. Gießen: Psychosozial-Verlag.
Köhler, Lotte: Hänen ajattelunsa perusteet. Hans Kilianin ajattelun lyhyt luonnehdinta. Köhlerin säätiö Saksan tieteiden ja humanististen tieteiden edistämisen lahjoittajayhdistyksessä. Essen: Kilian-Köhler-Centrum (KKC). https://www.hans-kilian-preis.de/hans-kilian/grundlagen-seines-denkens.