Logo_Hyperkulturell_Zusatz_Final_01-01Logo_Hyperkulturell_Zusatz_Final_01-01Logo_Hyperkulturell_Zusatz_Final_01-01Logo_Hyperkulturell_Zusatz_Final_01-01
  • Info
  • Materialschrank
  • Lexikon
  • E-Learning
  • Seminare
✕

Mustan historian kuukausi

Mustien historiakuukauden alkuperä ja kehitys voidaan jäljittää yhdysvaltalaiseen intellektuelliin Carter G. Woodsoniin, joka 1900-luvun alussa kannatti mustien amerikkalaisten historian tyhjiön täyttämistä Yhdysvaltojen kollektiivisessa muistissa (vrt. Woodson 1926, 238f.).

 

Historiallinen kehitys

Yhdessä muiden mustien intellektuellien kanssa hän perusti vuonna 1915 Association for the Study of Negro Life and History (ASNLH) -yhdistyksen ja perusti vuotta myöhemmin Journal of Negro History -lehden, jossa julkaistiin esseitä Yhdysvaltojen mustien historiasta (vrt. Scott 2011). Samassa lehdessä julkaistussa puheenvuorossaan „Negro History Week“ (Negro History Week) Woodson paheksui, että mustien amerikkalaisten systeemisen sorron kannalta mahdollisuus kokea omaa historiaansa oli käytännössä täysin estetty (vrt. 1926, 239), ja vetosi myös Negro History Weekin puolesta (vrt. ibid., 241). Woodsonin järjestämänä järjestettiin helmikuussa 1926 ensimmäinen Negro History Week, jonka tavoitteena oli rekonstruoida ja popularisoida tietoa mustien historiasta (vrt. Scott 2011). Helmikuu valittiin huolellisesti ja olemassa olevia perinteitä kunnioittaen, sillä samaan aikaan vietettiin kahden mustien historian kannalta merkittävän miehen syntymäpäiviä: Abraham Lincolnin ja Frederick Douglassin (ks. ibid.). Woodson ei kuitenkaan käyttänyt tätä juhlien samanaikaisuutta kunnioittaakseen aidosti miesten vastarintaa, vaan kunnioittaakseen kaikkien mustien naisten ja miesten rasisminvastaista sitoutumista (vrt. ibid.). Ensimmäisten Negro History Week -juhlallisuuksien keskeinen ajatus oli poistaa alemmuudentunne mustasta amerikkalaisväestöstä ja samalla osoittaa valkoisille amerikkalaisille, että heidän maailmankuvaansa hallitsivat rotuun liittyvät ennakkoluulot (Woodson 2002, 27). Tätä tarkoitusta varten Woodsonin järjestö loi oppimateriaalia kuvien, tuntisuunnitelmien, näytelmien ja tietojulisteiden muodossa (vrt. Scott 2011). Woodson itse oli jo varhain esittänyt, että juhlia tulisi laajentaa, sillä hän oli vakuuttunut siitä, että mustien historia oli paljon tärkeämpi ja laajempi kuin mitä viikon mittaisessa juhlassa voitaisiin esittää. Jo 1940-luvulla Virginian osavaltion mustat alkoivat pidentää muistoviikkoa kuukaudeksi. 1960-luvun tapahtumilla Yhdysvalloissa oli suuri vaikutus kiinnostukseen mustien historiaa kohtaan, ja niinpä neekerien historiaviikko muuttui vuosikymmenen aikana „Black History Monthiksi“ (BLM) (ks. ibid.). Vuonna 1976, ensimmäisten juhlallisuuksien 50-vuotispäivänä, Woodsonin järjestö nimesi Negro History Weekin virallisesti uudelleen Black History Monthiksi ja institutionalisoi juhlallisuudet koko maassa, ja jokainen virassa oleva presidentti on sittemmin tukenut niitä julkisesti (ks. ibid.).

 

Mustien historiakuukausi Saksassa

Saksassa Berliinissä järjestettiin 1980-luvulla ensimmäiset Mustan historian kuukauden juhlallisuudet, jotka monien Saksaan sijoitettujen työntekijöiden sekä Yhdysvaltain armeijan jäsenten osallistumisen vuoksi lainasivat vahvasti yhdysvaltalaista alkuperää (vrt. Asher 2015, 45). Saksan jälleenyhdistymisen myötä saksalainen musta yhteisö monipuolistui ja kasvoi, joten „alkuperäinen[] keskittyminen afroamerikkalaiseen historiaan“ (ibid.) väistyi uuden opetussuunnitelman tieltä, jossa käsiteltiin kattavasti afrikkalaista diasporaa Saksassa (vrt. ibid., 45; 49). Mustan historian kuukautta vietetään nykyään monissa Saksan suurimmissa kaupungeissa, ja sen aikana järjestetään historiallisia luentoja, taidenäyttelyitä, näytöksiä, lukuhetkiä, elokuvanäytöksiä, teatteriesityksiä, paneelikeskusteluja ja myös lapsille suunnattua toimintaa, jonka tarkoituksena on tuoda mustan diasporan historiaa yleisön tietoisuuteen (vrt. ibid., 49). Saksan mustien historiakuukauden käynnisti alun perin aloite „Mustat ihmiset Saksassa“ (ISD-Bund e.V.), minkä jälkeen monet muut yhdistykset ja järjestöt liittyivät siihen. Eräiden erimielisyyksien vuoksi järjestäjien moninaisuus saattoi jopa johtaa siihen, että Saksan BLM:ää ei järjestetty lyhyeen aikaan. Sillä välin „ei-musta järjestö […] ‚Institute of Cultural Diplomacy‘ (ICD)“… (Asher 2015, 45) otti vastuulleen BLM:n järjestämisen, jolla oli riittävät taloudelliset resurssit tarjota laaja ohjelma, mutta jota kritisoitiin jyrkästi siitä, että se ei ollut musta järjestö (vrt. ibid.). Näiden kiistojen seurauksena Saksan BLM:n järjestämisestä on vastannut vuodesta 2011 lähtien „Workshop of Cultures“ (vrt. ibid.).

 

 

Kirjallisuus

Asher, N. (2015): Black History Monthin historia Saksassa. Teoksessa: D. Bergold Caldwell, L. Digoh ym. (toim.): Spiegelblicke. Näkökulmia mustaan liikkeeseen Saksassa. Berlin: Orlanda, 44-50.

Scott, D. (2011): Origins of Black History Month. https://asalh.org/about-us/origins-of-black- history-month/ [27.09.2020].

Woodson, C. G. (1926): Negro History Week. In: The Journal of Negro History 11(2), 238-242.

Woodson, C. G. (2002): Negro History Week -juhlaviikko. In: Black History Bulletin 65(1), 21- 33.

 

https://www.youtube.com/@hyperkulturell

Themen

Antisemitismus Benjamin Haag Bulgarisch Chinesisch Diskriminierung Diversität Dänisch Englisch Estnisch Finnisch Flucht Flüchtlinge Französisch Griechisch Heimat Identität Indonesisch Integration Interkulturelle Kommunikation interkulturelle Kompetenz Interkulturelles Lernen Islam Italienisch Japanisch Koreanisch Kultur Lettisch Litauisch Migration Niederländisch Norwegisch Polnisch Portugiesisch Rassismus Rumänisch Russisch Schwedisch Slowakisch Slowenisch Spanisch Tschechisch Türkisch Ukrainisch Ungarisch Werte
✕
© 2026 Hyperkulturell.de       Impressum      Nutzungsregeln       Datenschutz