Sosiologiassa termi patriarkaatti (vanhan kreikan sanoista patriá: syntyperä, sukupuoli, heimo, laajempi suku ja árchein: hallita) kuvaa sosiaalista järjestelmää, jossa mies- ja naissukupuolten välillä vallitsee vallan epätasapaino ja jossa naiset ovat alisteisia miesten ylivallalle. Patriarkaatin käsitteellä on suuri merkitys erityisesti feministisessä teoriassa, jotta voidaan tutkia sosiaalista eriarvoisuutta ja naisten syrjintää ja „käsittää ne osana kokonaisvaltaista ilmiötä“, joka on rakenteellinen ongelma eikä luonteeltaan luonnollinen (vrt. Cyba 2008). Tässä yhteydessä termiä ei ole tarkoitus pelkistää vain poliittisiin järjestelmiin ajallisessa kontekstissa, vaan se kuvaa pikemminkin käsitettä ja jokapäiväistä olemassa olevaa tilaa, joka sisältää globaalisti kaikenlaisen naisiin kohdistuvan syrjinnän suhteessa miespuoliseen sukupuoleen (vrt. ibid.).
Patriarkaaliset rakenteet ajassa aina nykypäivään saakka.
Patriarkaatin kehittyminen on tieteessä yhä nykyäänkin kiistanalainen aihe, mutta patriarkaaliset ilmiöt ja järjestelmät voidaan ajoittaa 3000 vuotta ennen Kristusta (vrt. Cyba 2008). Koko menneiden dokumentoitujen vuosituhansien historiaa leimaa patriarkaalinen hallinto, jota perusteltiin usein ensisijaisesti miesten oletetulla fyysisellä ja henkisellä paremmuudella.
Patriarkaaliset rakenteet ovat kuitenkin edelleen ajankohtaisia, ja ne ovat antaneet aihetta erilaisiin keskusteluihin ja liikkeisiin yhteiskunnallisen sukupuolten tasa-arvon puolesta. Esimerkiksi Saksassa vasta vuonna 1918, vuosikymmeniä kestäneiden ponnistelujen ja lopulta menestyksekkäiden mielenosoitusten jälkeen, naisille tunnustettiin äänioikeus (vrt. Bundeszentrale für politische Bildung 2018). Miesten todettu ylemmyydentunto näkyy myös siinä, että avioliitossa tapahtuvaa raiskausta on Saksassa pidetty rikoksena vasta vuodesta 1997 lähtien, ja aiemmin siitä rangaistiin vain avioliiton ulkopuolisen teon yhteydessä (vrt. Deutscher Bundestag 2008). Tämä tarkoittaa, että vielä muutama vuosikymmen sitten naisen tahto seksuaalisen aktin suorittamiseen oli oikeudellisesti alisteinen aviomiehen tahdolle.
Toinen ratkaiseva piirre patriarkaalisissa rakenteissa on miesten ylivalta johtotehtävissä (miehillä on noin kaksi kolmasosaa johtotehtävistä) sekä sukupuolten välinen palkkaero, joka kuvaa eroja keskimääräisissä bruttotuntipalkoissa. Sen mukaan naiset ansaitsivat vuonna 2018 keskimäärin 21 prosenttia vähemmän kuin miehet (vrt. liittovaltion tilastokeskus 2018) eivätkä siten ole taloudellisesti myöskään tasa-arvoisia.
Matriarkaatti
Matriarkaatti (lat. mater: äiti; kreik. árchein: hallita) tarkoittaa termin yleisimmän määritelmän mukaan yhteiskuntajärjestelmää, jossa naisilla on ylivalta perheessä, valtiossa ja yhteiskuntajärjestyksessä. Matriarkaatti näyttää siten olevan patriarkaatin vastakohta tai „peilikuva“. Feministisen matriarkaattiteorian vaihtoehtoisissa määritelmissä käsite kuvataan naturalistisiin arvoihin perustuvaksi tasa-arvoiseksi, pasifistiseksi yhteiskuntajärjestykseksi (ks. Helduser 2002).
Heide Göttner-Abendroth puolestaan määrittelee matriarkaatin havaintojen perusteella, jotka perustuvat edelleen olemassa oleviin matriarkaalisiin yhteiskuntajärjestelmiin (esim. khasit ja garot Koillis-Intiassa, nayarit Etelä-Intiassa, akan-kansat Länsi-Afrikassa jne.), ja kuvailee sitä yhteiskuntarakenteeksi, joka eroaa täysin patriarkaatista. Nämä yhteiskunnat ovat enimmäkseen klaaneissa eläviä maatalousyhteiskuntia, joiden naiset hallitsevat tarvikkeita ja ovat ylivoimaisia päätöksenteossa. Matrilineaarisuus eli äidin puolen perimyslinja on erityisen määräävä. Näissä matriarkaalisissa yhteiskunnissa joskus jopa 100 klaanin jäsentä asuu samassa talossa ja noudattaa muita, joskus tiukkoja sisäisiä ohjeita (ks. Göttner-Abendroth 2010).
Historia
Matriarkaatin historiaa valaisevat erilaiset teoriat. Esimerkiksi Jakob Bachofen esitti, että kaikkia patriarkaalisia järjestyksiä edelsi matriarkaalinen järjestys. Tämän teorian mukaan maanviljelys synnytti kultteja, joissa palvottiin muun muassa naispuolisia jumaluuksia hedelmällisyyden vuoksi ja naisilla oli ylivalta. Patriarkaattiin siirtymisessä hän näki „naisellisen“ aistillisuuden korvautumisen „miespuolisella“ rationaalisuudella (vrt. Helduser 2002).
Tältä pohjalta Friedrich Engels, jota täydensi etnologi Lewis Henry Morganin tutkimus, tulkitsi tämän teorian materialistisesti uudelleen ja määritteli tämän oletetun matriarkaalisen varhaishistoriallisen järjestyksen kommunistiseksi yhteiskunnaksi, joka korvattiin yksityisomistuksen syntymisellä. Matriarkaalisten järjestelmien mahdollinen olemassaolo mahdollisti kysymyksen siitä, olisiko patriarkaatin rinnalla voinut olla vaihtoehtoisia yhteiskuntajärjestelmiä (vrt. ibid.).
Matriarkaalisten yhteiskuntien historiallinen olemassaolo on kuitenkin arkeologiassa ja etnologiassa hyvin kiistanalaista. Sen sijaan matrilokalismin eli naisten hallitsevan aseman mahdollisuus tietyillä sosiaalisilla aloilla vaikuttaa hyvin todennäköiseltä (ks. ibid.).
Heide Göttner-Abendroth määrittelee siis matriarkaatin historiaa edelleen olemassa olevien matriarkaalisten yhteiskuntamuotojen perusteella. Hänen mukaansa maapallon trooppisilla, subtrooppisilla ja lauhkeilla vyöhykkeillä on ollut matriarkaalisia yhteiskuntajärjestelmiä, jotka syntyivät metsästäjä-keräilijäkulttuurin korvautuessa kasvinviljelyllä („neoliittinen vallankumous“). Göttner-Abendrothin mukaan matriarkaalinen kulttuuri kattaa useiden vuosituhansien ajanjakson ja ulottuu neoliittiselta ajalta myöhäiselle pronssikaudelle, jolloin se kattaa myös varhaisemmat kaupunkikeskukset (ks. Göttner-Abendroth 2010).
Kirjallisuus
Cyba, Eva (2008): Patriarchat: Wandel und Aktualität. In: Becker, Ruth/ Kortendiek, Beate (Hrsg.): Handbuch Frauen- und Geschlechterforschung. Theorie, Methoden, Empirie. 3. Aufl. Wiesbaden: VS Verlag. S.17–22.
Göttner-Abendroth, Heide (2010): Matriarchat: Forschung und Zukunftsvision. In: Becker, Ruth/ Kortendiek, Beate (Hrsg.) Handbuch Frauen- und Geschlechterforschung. Theorie, Methoden, Empirie. 3. Aufl. Wiesbaden: VS Verlag. S: 23–29.
Helduser, Urte (2002): Matriarchat. in: Renate Kroll (Hrsg.): Metzler Lexikon. Gender Studies Geschlechterforschung. Ansätze – Personen – Grundbegriffe. Stuttgart, Weimar: J.B. Metzler. S: 259–260.
Statistisches Bundesamt. Qualität der Arbeit. Frauen in Führungspositionen. https://www.destatis.de/DE/Themen/Arbeit/Arbeitsmarkt/Qualitaet-Arbeit/Dimension-1/frauen-fuehrungspositionen.html [19.09.2020]
Statistisches Bundesamt. Qualität der Arbeit. Gender Pay Gap https://www.destatis.de/DE/Themen/Arbeit/Arbeitsmarkt/Qualitaet-Arbeit/Dimension-1/gender-pay-gap.html [19.09.2020]
Wissenschaftliche Dienste des Deutschen Bundestages (2008): Vergewaltigung in der Ehe: Strafrechtliche Beurteilung im europäischen Vergleich. Fachbereich WD 7. Deutscher Bundestag. https://www.bundestag.de/resource/blob/407124/6893b73fe226537fa85e9ccce444dc95/wd-7-307-07-pdf-data.pdf [19.09.2020]
Wolff, Kerstin (2018): Der Kampf der Frauenbewegung um das Frauenwahlrecht. Bundeszentrale für politische Bildung. https://www.bpb.de/geschichte/deutsche-geschichte/frauenwahlrecht/278701/der-kampf-der-frauenbewegung-um-das-frauenwahlrecht [19.09.2020]